Dán giđa ođđa stu­dean­ta há­lii­divččii orrut Sámis

Marianne Ketola muitala, ahte son lea leamašan duhtavaš Eanodaga Duottarlogahahkii.

–Vuosttas luohká oahppit ožžot nuvttá oahppogirjjiid ja dihtora. Go lea unna logahat, de oahpaheddjiin lea astu veahkehit ohppiid. Ja lea maiddái álki oažžut friddja, juos galgá gárdde lusa vuolgit, giitá Ketola.

Eanodaga logahat lea álggahuvvon jagis 1978 ja bohtosat leat álot leamašan buorit. Giđđat 2015 logahat válddii vuosttaš saji studeantadutkkuslávdegoddi riikkaviidosaš veardádallamis.

Ketola lohká, ahte son háliidii vázzit logahaga lahka ruovttu, vuoi ii šatta nu guhkes mátki ja beare alla golut. Son čálii studeantačállosiin 5 ávdnasa, ee. ruoŧagiela, sámegiela, biologiija ja eŋgelasgiela.

–Jurddašin ahte mushan lea nu olu áigi lohkat ja ráhkkanit čállosiidda, muhto loahpa loahpas dat manai nu jođánit. Ja go viimmat lei veháš friddja, de álgen váillahit duoddarii.

Veháš váiben maŋemuš jagi ja dan dihte áiggon váldit ovtta jagi bottu, ovdalgo joatkkán fas viidásut.

–In leat oba ohcange skuvlii, son muitala iežas boahtteáiggi plánaid birra. Son sávvá ahte gávdnošii dakkár suorgi, mii livččii miellagiddevaš, go sus ii leat makkárge niehkoámmát vel.

–Liikon bargat bohccuiguin, muhto háliidan gal nuppi ámmáha maid. Viellja lea mu ovdagovva daningo son lea vázzán skuvllaid. Mu mielas lea buorre oaidnit vehá earáge máilmmi ja váldit oahpu. Háliidan gal orrut Sámis, čilge son.

Su stuora beaivi lea lávvordaga geassemánu 3. beaivve. Son áigu ávvudit ruovttus Gárasavvonis ja lea aviissa bokte bovden gussiid. Son vuordá sogaid, ristvánhemiid ja olbmáid boahtit ávvudit suinna.

–Áiggun coggat láđđegávtti daningo dat heive dehálaš ja fiinna beaivái. Mu lagasolbmot leat hirbmat čeahpes duojárat, lohká Ketola.

Son lea bures ráhkkanan doaluide.

–Sámi olbmot leat hárjánan, ahte galgá leahkit biđus. Gáhkuid mii leat diŋgon ja oahpes olbmot leat láibon.

–Illudan dan beaivái go oažžun vilgesgahpira. Lean hui buorremielas go bessen čađa ja nu orrot earátge leahkime, loahpaha movttegis ođđa studeanta.

Mistä on kyse?

Tämän vuoden saamelaisylioppilas haluaisi asua saamelaisalueella

Marianne Ketola on tänä keväänä suorittanut ylioppilastutkinnon Enontekiön Erälukiossa. Hän pitää välivuoden pohtiakseen unelma-ammattiaan.Hänen mielestä olisi hyvä nähdä vähän maailmaa, mutta toivoo palaavansa pysyvästi saamelaisalueelle. Uutta ylioppilasta kiinnostavat poronhoito ja saamen kieli.

Ylioppilaspäivänään hän pukee yllensä perinteisen verkakankaasta ommellun saamenpuvun. Lähipiiristä löytyy taitavia ompelijoita. Ylioppilasjuhliaan Ketola viettää kotonaan Karesuvannossa.