Lontoon pohjoispuolella pienen Hoddesdonin keskustassa muutamia ihmisiä maleksii katumarkkinoiden läpi. Eläköitynyt pankkiiri Michael Morrison viettää sateista alkuiltapäivää paikallisten konservatiivien klubilla. Hän kaipaa Britannian poliittiselta johdolta päättäväisyyttä seistä viime viikon tapahtumien takana.
- Nyt meillä on pääministeri, joka haluaa lähteä, oppositiojohtaja, jota syrjäytetään, ja kaiken lisäksi hävisimme Islannille, mikä viimeistään oli todellinen pettymys, Morrison summaa tilannetta.
Morrison äänesti itse EU-eron puolesta ja kertoo, ettei oikeastaan tunne ketään, joka olisi kannattanut jäsenyyden säilyttämistä. Hoddesdon kuuluu Broxbournen kuntaan, jossa yli 66 prosenttia äänestäjistä kannatti brexitiä.
Morrison vastusti EU:ta jo 1970-luvulla, kun Britannia äänesti jäsenyydestä ensimmäisen kerran.
- Jälkiviisaasti voisi sanoa, että EU:n ulkopuolelle jättäytyminen olisi ollut oikea päätös. Britannia on etäännyttänyt itsensä vanhoista kauppakumppaneistaan, erityisesti kansainyhteisöstä, ja mielestäni pitkällä ajanjaksolla emme ole sen vastapainoksi niinkään hyötyneet EU:sta.
Morrison on lähtöisin Pohjois-Englannista aivan Skotlannin rajan eteläpuolelta. Hän korostaa olevansa englantilainen ja yhtenäisen Britannian kannattaja. Hänen mielestään itsenäisyyshaaveita elättelevän Skotlannin ei pitäisi havitella erillistä EU-jäsenyyttä.
Vahvan pääministerin kaipuu
Yltyvä tihkusade saa pääkadulla liikkuvat ihmiset nopeuttamaan askeliaan. Läheisellä kuntosalilla painoja nostelevat Sharnie Davidson ja Alec Lawrence eivät jaa kotikuntansa enemmistön mielipidettä. Vaikka äänestystulos oli heille pettymys, he toivovat Morrisonin tapaan, että poliittinen kuohunta laantuisi. Pääministerisuosikkia heillä ei ole.
- Kunhan ei Boris Johnson tule valituksi, Davidson puuskahtaa.
Morrison arvelee, että sisäministeri Theresa May nousee pääministeriksi. Hän uskoo, että May voisi saada tarpeeksi laajan suosion.
- Maylla on ministerikokemusta, ja hän on diplomaattinen. Tarvitsemme jonkun, jolla on käsitys koko tilannekuvasta. Cameron olisi ollut paras vaihtoehto, jos hän olisi ollut valmis kantamaan vastuun äänestyspäätöksestä, Morrison sanoo.
Politiikka kyllästyttää nuorta kampaajaa
Hoddesdonista löytyy myös nuoria EU-eron kannattajia. Pääkadun varrella kampaamossa työskentelevä parikymppinen Sian Hudson toivoo, että eron jälkeen Britannia saisi maahanmuuton aisoihin. Häntä ei politiikka liiemmin kiinnosta, eikä hän käynyt äänestämässä.
- Minulla ei vain ollut aikaa siihen. Kukaan perheestäni ei äänestänyt, Hudson sanoo ja kohauttaa hartioitaan.
Tyytymättömyys Britannian poliittiseen johtoon sai nuoren lontoolaisopiskelijan äänestämään EU-eron puolesta. Milja Casillas korostaa, ettei äänestyspäätöksellään vastusta eurooppalaista yhtenäisyyttä. Lontoon University Collegessa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa opiskelevan Casillasin sukujuuret ovat Montenegrossa, ja hän on kasvanut Espanjassa.
– Minulle tärkein asia äänestyksessä oli demokratian toteutuminen. Mielestäni EU:n kansalaisilla tulee olla oikeus päättää, miten heitä hallitaan. Toivon kansanäänestyksen johtavan siihen, että muillekin EU-valtioille annetaan mahdollisuus valita, Casillas toteaa sähköpostitse.
Hänelle brexit merkitsee eroa poliittisesta unionista.
– Lähes puolet äänestäjistä kannatti EU:hun jäämistä, joten kompromisseja tarvitaan. Toivon, että oikealla johdolla ja hyvillä neuvottelutaidoilla Britannia löytää EU:n kanssa järjestelyn, joka säilyttäisi kauppasuhteet ja liikkumisen vapauden, mutta antaisi paremman mahdollisuuden itsehallintoon