Yksinkertainen matemaattinen laskutoimitus antaa tylyn vastauksen Theresa Maylle. Britannian pääministeri ei voi voittaa parlamentin brexit-äänestystä.
May peruikin maanantaina tiistaiksi suunnitellun äänestyksen. May aikoo mennä takaisin EU:n puheille ja pyytää sopimukseen muutoksia. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuitenkin sanoi, että 27 EU-maata ei aio neuvotella sopimusta uudelleen.
Mayn hallituksen neuvottelema EU-erosopimus tarvitsisi taakseen 320 Britannian parlamentin alahuoneen ääntä. Mayn hallituksella – konservatiiveilla ja sen pohjoisirlantilaiselle tukipuolueella DUP:lla – on yhteensä 326 paikkaa.
Kukaan ei varmuudella tiedä, miten parlamentaarikot äänestäisivät, mutta koko 326 edustajan joukkoa May tuskin saisi taakseen.
Ensinnäkin DUP:n kaikki kymmenen edustajaa ovat ilmoittaneet äänestävänsä sopimusta vastaan. Pohjois-Irlannin protestantit pelkäävät sopimuksen vievän maakunnan kauemmaksi emämaasta Britanniasta ja mahdollisesti johtavan jopa Irlannin saaren yhdistymiseen.
Mayn kannalta tätäkin pahempi juttu on, että hänen oman konservatiivipuolueessaan kapinointi brexit-sopimusta vastaan on ollut laajaa. Kritiikkiä on tullut joka suunnasta – sekä kovan brexitin kannattajilta että EU:hun jäämistä haikailevilta.
Guardian-lehden laskutoimitusten mukaan Mayn brexit-sopimus on lähes sadan konservatiivikansanedustajan mielestä kelvoton. Tämä ei tarkoita, että kaikki heistä äänestäisivät sopimusta vastaan.
Brexitiä vastustavien konservatiivien kova ydin on Jacob Rees-Moggin vetämä ryhmittymä nimeltään European Research Group, johon saattaa kuulua jopa 80 kansanedustajaa.
Samoja parlamentaarikkoja löytyy myös kansanäänestyksen tuloksen kunnioittamista vaativasta kampanjasta, jonka nimi on "StandUp4Brexit". Sen on allekirjoittanut 57 konservatiivista kansanedustajaa.
Tämän ryhmän äärilaita ei hyväksy minkäänlaisia kompromisseja, vaan vaatii, että Britannia lähtee EU:sta kuin veitsellä leikaten. Pääministeri Mayn pelottelut EU-erosta ilman sopimusta ovat heille pelkkää vauhdin antamista.
EU-myönteisistä konservatiiveistakin saadaan lähtijöitä moneen junaan.
On monia, kuten Theresa May itse, jotka olisivat halunneet Britannian pysyvän EU:ssa, mutta joita kansanäänestyksen tulos velvoittaa.
Sitten on pieni joukko EU-myönteisiä, jotka vaativat brexit-sopimuksen sijasta uutta kansanäänestystä. Tämän ryhmän näkyvimpiä ovat olleet Dominic Grieve ja Anna Soubry.
Ratkaisun tekeminen voi olla muutamille niin vaikeaa, että he eivät osallistu lainkaan brexit-äänestykseen.
Suurin osa konservatiivien kansanedustajista lienee kuitenkin lojaaleja Maylle ja on valmis äänestämään sopimuksen puolesta, vaikka he eivät olisi tyytyväinen sen sisältöön. He pelkäävät kaaosta, jonka sopimuksen kaatumisen arvellaan aiheuttavan.
Oppositio on brexit-kysymyksessä hallitusrintamaa yhtenäisempi, sillä tässä nähdään mahdollisuus hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin.
Tällaista poliittista laskelmointia on harrastanut varsinkin työnväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn, jota ei varsinaisesti tunneta vannoutuneena EU:n ystävänä.
Corbyn on joutunut kerta toisensa jälkeen vakuuttamaan haastatteluissa, että hän äänesti kesäkuussa 2016 EU:ssa pysymisen puolesta.
Corbyn ei kuitenkaan halua uutta kansanäänestystä vaan uudet parlamenttivaalit, joiden kautta hän nousisi pääministeriksi.
Corbyn mainostaa, että labour pystyy nyörimään kokoon paljon paremman brexit-sopimuksen, joka ottaa huomioon myös brittityöläisten edut.
Työnväenpuolueessa on tosin niitäkin, jotka haluavat uutta kansanäänestystä. Lisäksi on niitä, jotka ovat kaiken aikaa olleet brexitin kannalla.
Johdonmukaisemmin EU-jäsenyyden puolesta ovat toimineet liberaalidemokraatit ja Skotlannin kansallispuolue SNP.
11 liberaalidemokraatin ryhmästä vain yksi, Stephen Lloyd, on ilmoittanut äänestävänsä sopimuksen puolesta. Hän sanoo näin kunnioittavansa vaalipiirinsä äänestäjien tahtoa.
Skottinationalistien ryhmä on vähän suurempi, 35 edustajaa. He kannattavat Britannian jäämistä EU:hun ja toista kansanäänestystä. Jos se ei ole mahdollista, puolue haluaa turvata skottien edut niin sanotulla "Norjan mallilla" eli jäämisellä EU:n sisämarkkinoille.
Theresa Mayn toive brexit-äänestyksen voittamiseen perustuu siihen, että riittävän moni opposition kansanedustaja joko on lähtökohtaisesti brexitin kannattaja tai sitten kokee, että kansanäänestyksen tulosta tulee kunnioittaa.
EU: Brexitin voi vielä perua
EU:n tuomioistuin ilmoitti maanantaina, että Britannia voi perua eroilmoituksensa ilman rangaistuksia.
Tuomioistuimen mukaan eroilmoituksen voi perua siihen saakka, kun erosopimus astuu voimaan. Perumispäätös tulee kuitenkin tehdä "demokraattisessa prosessissa".
Eroprosessia on viety eteenpäin EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisesti. Se määritteli eroneuvottelujen pituudeksi kaksi vuoksi. Aikaa voidaan pidentää kaikkein osapuolten yhteisellä suostumuksella.
Nykyinen määräaika tulee umpeen 29. maaliskuuta 2019. Siihen saakka Britannialla on siis aikaa perua brexit.
EU-tuomioistuimen mukaan Britannian jäsenyysehdot pysyvät entisinä, jos Britannia peruu eroilmoituksensa. Näin ollen sen ei tarvitse ottaa euroa käyttöön eikä liittyä passivapaaseen Schengen-alueeseen.