Bor­neo­no­ran­kien määrä väheni 100 000 yk­si­löl­lä kuu­des­sa­tois­ta vuo­des­sa — syinä hakkuut ja met­säs­tys

Puissa asuvat borneonorangit ovat kärsineet erityisesti metsäkadosta. Uusimman tutkimuksen mukaan niitä myös metsästetään paljon kostoksi, sillä ne tuhoavat paikallisten viljelijöiden viljelyksiä etsiessään itselleen ruokaa.

Borneonorankien määrä on vähentynyt yli 100 000 yksilön verran kuudentoista vuoden aikana, toteaa uusin tutkimus. Vuosina 1999–2015 kerätyn tutkimusaineiston perusteella kolme suurinta orankipopulaatiota pienentyivät eniten: Läntisen Schwanerin alueen populaatio kutistui peräti 42 700 yksilön verran kuudentoista vuoden tarkastelujakson aikana. Toiseksi suurimmassa populaatiossa menetys oli 20 100 yksilöä ja kolmannessa 8 200. Kokonaisuudessaan noin 250 000 yksilön orankimäärä kutistui kuudentoista vuoden aikana koko saarella peräti 148 000 yksilön verran. Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä torstaina.

Orankien määrä on tutkijoiden mukaan vähentynyt vuosien aikana rajummin kuin aiemmin on arvioitu. Orankien määrän vähenemisen suurin syy on metsäkato. Metsää hakataan viljelysten ja palmuöljyn sekä muun teollisuuden tarpeisiin. Tutkijoiden mukaan hämmästyttävää oli kuitenkin se, että orankien määrä väheni myös niillä alueilla, joilla metsää ei hakattu. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan orankien metsästyksestä.

Orankeja metsästetään ja tapetaan kostoksi. Ne aiheuttavat harmia paikallisille viljelijöille, sillä ne syövät palmuöljykasvien nuoria versoja. Orangit tunkeutuvat maatalousalueille erityisesti silloin, kun ravintoa on tarjolla luonnossa niukasti. Viljelyksiään suojelevat viljelijät päätyvät ampumaan ruokaa etsiviä orankeja. Aiemmin metsästystä ei ole pidetty kovin suurena uhkana, vaikka ongelma on tiedostettu jo pitkään.

–Emme odottaneet menettävämme niin paljon orankeja niissä metsissä, joita ei ole hakattu. Tämä tutkimus siis vahvistaa, että metsästys on hyvin iso ongelma alueella, totesi professori Serge Wic h Liverpoolin John Mooren yliopistosta BBC:lle.

–Kun nämä eläimet joutuvat kasvotusten ihmisten kanssa plantaasien reunoilla, ne ovat aina häviäjien puolella. Ihmiset tappavat ne. Juuri viime viikolla kuulimme kuolleesta orangista, jonka ruumiissa oli 130 ammusta. Se on järkyttävää ja tarpeetonta. Orangit saattavat syödä viljelijöiden hedelmiä, mutta eivät ne ole vaarallisia, kertoo Wich.

Wich toivookin, että Malesian ja Indonesian johtajat kehottaisivat maansa asukkaita välttämään orankien turhaa ampumista.

Luonnonvarojen kestämättömällä kulutuksella on toki omat vaikutuksena orankipopulaatioihin. Pelkästään metsien hakkuu voi johtaa noin 45 000 orangin kuolemaan seuraavien 35 vuoden aikana koko saarella, arvioi tutkimus. Metsiä hakataan erityisesti palmuöljyn vuoksi. Palmuöljyä tuotetaan eniten juuri Indonesiassa ja Malesiassa ja se on maailman käytetyin kasviöljy. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan palmuöljyä on mahdollista tuottaa myös vastuullisesti. Järjestö on ollut kehittämässä vastuullisesti tuotetun palmuöljyn RSPO-sertifikaattia. Siinä on määritelty tiukat rajat sosiaaliselle ja ympäristön kestävyydelle. Viime vuonna tehdyn arvion mukaan RSPO-sertifikaatti hillitsi metsäkatoa hieman niillä plantaaseilla, jotka sijaitsivat metsäisimmillä alueilla verrattuna niihin plantaaseihin, joilla vastaavaa sertifikaattia ei ollut.

Orankeja on aiemmin pyritty suojelemaan rakentamalla niille keinotekoisia latvustosiltoja, joiden avulla eläimet pääsevät helposti puiden latvusten kautta siirtymään alueelta toiselle. Näin on tehty muun muassa Chesterin eläintarhassa Iso-Britanniassa, ja niitä on sovellettu luonnossakin hyvin tuloksin. Ratkaisu on kuitenkin lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä kannattavampaa on istuttaa lisää metsää ja luoda orangeille siten lisää tilaa.

–Mutta sekään ei ole riittävä toimenpide. Meidän tulee suojella myös eläimiä. Siten emme päädy tilanteeseen, jossa sademetsät näyttävät hyviltä ja elinvoimaisilta, mutta joissa ei ole lainkaan orankeja, totesi Wich.

Borneonoranki

Äärimmäisen uhanalainen

Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari, joka sijaitsee Kaakkois-Aasiassa. Borneon eteläosat kuuluvat Indonesialle ja pohjoisosat Malesialle. Suurin osa saaresta on sademetsää.

Borneonoranki (pongo pygmaeus) on Borneon sademetsissä elävä orankilaji.

Orankilajeja on yhteensä kolme. Villejä borneonorankeja arvioidaan olevan nykyisin noin 54 000 yksilöä ja sumatranorankeja noin 6 600 yksilöä. Tapulinorankeja on maailmassa arviolta vain noin 800 yksilöä.

Borneonoranki syö enimmäkseen kasvisruokaa. Ne voivat tehdä pahaa tuhoa öljypalmuviljelmillä syömällä nuoria versoja.

Orangit asuvat puissa ja laskeutuvat harvoin maahan. Ne liikkuvat kiipeämällä, kävelemällä ja loikkimalla oksalta toiselle.

Orankeja pyydystetään myös lemmikeiksi ja niiden kalloilla tehdään kauppaa.

Ilmoita asiavirheestä