Bonju oah­pa­hus­dil­li - Eretfár­ren heajuda sá­me­gie­la oah­pa­hu­sa dili

Sámegiela oahpahusa dilli lea šaddan vehá botnjut.

Measta buot seamma čuolmmat mat leat jo čovdojuvvon sámeguovllus, leat dál hástalussan sámeguovllu olggobeale sámegiela oahpahusas.

Eanáš oassi sámi mánáin leat sámeguovllu olggobealde ja buoremus oahpahusresurssat leat sámeguovllus.

Mo dat ná šattai ja sáhttitgo oahppat das?

Vuođđoskuvlaođastusa maŋŋá sámegiela oahpahus álggii vuos 1975 Ohcejoga girkosiiddas. Oahpahus viidánii jođánit das eará skuvllaide, nu mo Vuovdaguoikka, Menešjávrri, Čeavetjávrri ja Rivdola skuvllaide.

–Lohkanortnegis ii lean sadji sámegiela oahpahusa várás ja uhccán ledje sámegielat oahpaheaddjit, muittaša Kuobž-Saammâl Matti, Matti Morottaja gii barggai guhká Lappi leanaráđđehusa skuvladoaimmadárkkisteaddjin.

Dilli buorránii dalle, go sámegiella dohkkehuvvui oassin skuvladiimmuid 1982. Ovdal dan sámegiella oahpahuvvui skuvllaáiggi maŋŋá.

–Sámegiela oahppit šadde báhcit skuvlii dan botta, go eará mánát vulge jo ruoktot, čilge Morottaja.

Seamma dilli lea dál sámeguovllu olggobealde.

(Ášši joatkašuvva gova vuolde.)

80-logu loahpas oahpahus lágiduvvui aivve sámeguovllus. Dál sámegiela oahpahus lea leavvagoahtán miehtá Suoma.
80-logu loahpas oahpahus lágiduvvui aivve sámeguovllus. Dál sámegiela oahpahus lea leavvagoahtán miehtá Suoma.
Kuva: Miila Kankaanranta

Dasto go stáhta ruhtadanláhka rievddai 1999 nu ahte, stáhta gokčá váldooasi sámeoahpahusa goluin sámeguovllus.

–Dat lei oalle mearkkašahtti ođastus ja das rájes oahpahus lea ovdánan oalle olu, lohká AVI oahpahusdoaimma bajitdárkkisteaddji Kari Torikka .

Ovddeža ektui oahpahusa mearri lea buorránan ja lassánan sihke oahpaheddjiid mearri lea lassánan sihke sámegiela ja sámegielalaš oahpahusa diimmut leat šaddan golmmageardásažžan.

–Go 1991 sámeoahpahusa oahppodiimmut ledje 10 450 diimmu, de dál dat leat 37 691 diimmu, rámida Torikka.

Go gielddaid ekonomalaš dilli hedjonii, de smávva sámeguovllu skuvllat heaittihuvvojedje 1990- ja 2000-logus. Dat leat dagahan ee. Lismmá ja Áŋŋela ohppiide guhkes skuvlamátkkiid.

Sámeguovllu olggobealde sámegiela oahpahusa leat ordnen vuosttamužžan Helssega ja Roavvenjárgga guvlui. Helssega vuosttas logut leat merkejuvvon 28 jagi dassái ja dalle sámegiela oahpahusas ledje vihtta oahppi. Roavvenjárgga sámegiela oahpahusas ledje logi oahppi jagis 1991.

–Vaikko dilli lea buorránan olu eandalii sámeguovllus, de dattege olu sámemánát báhcet ain sámegiela oahpahusa haga sámeguovllu olggobealde, šálloša Torikka.

Son ii ane buorrin sámegiela oahpahusa skuvllaáiggi olggobealde.

–Maŋimuš láhkaođastusas ministeriija ii udnon Sámi oahpahusguovddážii lobi ordnet sámegiela vuođđooahpahusa olles riikkas, muhto mii ain joatkit ráđđádallamiid.

Čoavddusin Torikka fállá sitkatvuođa ja gierdevašvuođa ráđđádallamiidda. Áigi čájeha goas oahpahusdilli buorrána olles riikkas.

Gáldut:

Ulla Aikio-Puoskari: Sámeoahpahus ruovttuguovllu olggobealde (2009) ja Raporta sámeoahpahusas Davviriikkaid vuođđoskuvllain (2006),

Saamelaisten koulutuksen tila peruskoulussa ja lukiossa (doaimm. Esko Korkeakoski),

Saamelaisten kansanopetusen ja koulunkäynnin historia. (doaimm. P. Keskitalo)

Sámedikki logut: Oahpahus sámegielas ja sámegillii Suoma vuođđoskuvllain ja logahagain 2009-2016.

Tästä on kyse

Poismuutto heikentää opetustilannetta

Saamelaisten poismuuton myötä opetuksen haasteet ovat siirtyneet saamelaisalueelta saamelaisalueen ulkopuolelle.

Saamelaisalueen ulkopuolella on samanlainen tilanne kuin Inarissa ja Utsjoella 1970-luvulla. 20 vuodessa saamelaisalueen opetuksen määrä ja laatu ovat parantuneet, opettajia on palkattu lisää sekä opetukseen käytetyt tunnit ovat kolminkertaistuneet.

Lakimuutokset laahaavat perässä. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka harmittelee, kun viimeisimmässä lakiuudistuksessa Saamelaisalueen koulutuskeskukselle ei myönnetty lupaa järjestää saamen kielen perusopetusta koko maahan.