Venäjän viimeisen tsaariperheen murhaamisesta tuli tiistaina kuluneeksi 100 vuotta. Venäjää satojen vuosien ajan hallinnut Romanovien hallitsijasuku sammui, kun bolshevikit surmasivat tsaari Nikolai II:n, hänen vaimonsa Aleksandran ja heidän viisi lastaan Jekaterinburgissa 17. heinäkuuta 1918.
Tsaariperheen surmaaminen on edelleen asia, joka herättää Venäjällä suuria tunteita ja hiertää myös Venäjän valtion ja ortodoksisen kirkon välejä.
Tsaari Nikolai II:n, hänen vaimonsa ja kolmen heidän lapsensa luunkappaleita löydettiin vuonna 1979. Jäännökset haudattiin Pietarissa vuonna 1998 silloisen presidentin Boris Jeltsinin järjestämissä hautajaisissa, mutta silloinen patriarkka ei osallistunut tilaisuuteen eikä kirkko ei ole vieläkään tunnustanut virallisesti, että jäännökset todella olivat tsaariperheen.
Etenkään kirkon vanhoillisen siiven mielestä DNA-testien tulokset eivät ole olleet riittävän luotettavia.
Perheen kahden muun lapsen Aleksein ja Marian jäännökset löydettiin vuonna 2007. Kirkko ja valtio eivät ole päässeet sopimukseen heidän hautaamisestaan.
Teloitus kellarissa
Nikolai II luopui kruunustaan maaliskuussa 1917, kun ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan ruokapulaan kyllästynyt kansa kapinoi. Syksyllä Vladimir Leninin johtamat kommunistiset bolshevikit nousivat valtaan lokakuun vallankumouksessa.
Tsaariperhe pidätettiin, ja bolshevikit pitivät heitä vankeina ensin Siperiassa ja sitten Uralilla sijaitsevassa Jekaterinburgissa. Neuvosto-Venäjällä riehui tuolloin sisällissota, ja bolshevikit pelkäsivät heitä vastustavien valkoisten tulevan pelastamaan tsaariperhettä. Niinpä heinäkuussa 1918 Romanovit vietiin vankitalonsa kellariin ja ammuttiin sinne.
Tiistain vastaisena yönä tsaariperheen murhaa muistettiin Jekaterinburgin lähistöllä. Noin 100 000 ihmistä osallistui kulkueeseen, joka kulki murhapaikalta tsaariperheen kunniaksi rakennetulle luostarille. Kulkuetta johti Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill.
Venäjän valtio ei ole järjestänyt mitään virallisia muistotilaisuuksia.