Suomessa viime aikoina ilmenneet betonirakenteiden laatupoikkeamat saattavat olla merkki maailmanlaajuisesta betoniongelmasta, kertoo asiaa selvittänyt Betoniteollisuus ry.
Ainakin Kemijärven sillassa ja Turun yliopistollisen sairaalan laajennusosassa käytetyssä betonissa on ollut liikaa ilmaa, minkä takia rakenteita on täytynyt purkaa ja töitä tehdä uudelleen.
Betoniteollisuuden mukaan jäljet näyttävät johtavan betoneissa käytettäviin lisäaineisiin. Pakkas- ja suolarasitukseen tarkoitettuihin P-lukubetoneihin käytetään notkistavia ja suojahuokosia tuottavia lisäaineita. Kemijärven tapaus osoitti, että lisäaineet näyttävät joissain tapauksessa kehittävän betoniin huomattavasti liikaa ilmaa.
Alalle yllätyksenä tulleen ilmiön syyksi epäillään lisäaineiden yhteisvaikutusta.
- Todennäköiseltä näyttää, että niiden sisällössä on tapahtunut jotain, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila arvioi Lännen Medialle.
Epäily perustuu Mattilan mukaan siihen, että betoniin käytetyssä kiviaineksessa ja sementissä muutoksia ei ole tapahtunut.
Lisäaineilla on useita valmistajia ja rinnakkaisvalmisteita. Betoniteollisuuden mukaan on mahdollista, että lisäaineongelma on maailmanlaajuinen, joskin harvassa maassa käytetään yhtä paljon yhtä ankaria luonnonoloja kestäviä betoneita kuin Suomessa.
Betoniteollisuuden mukaan alan on vaikeaa puuttua tilanteeseen nopeasti, kun kyse on globaalin kemianteollisuuden tuottamien aineiden yhteistoiminnasta.
Betoniteollisuus on kuitenkin sopinut aloittavansa tutkimushankkeen yhteistyössä Aalto-yliopiston, Liikenneviraston ja lisäainevalmistajien kanssa. Robust Air -tutkimushankkeen tarkoituksena on löytää sellaiset raaka-aineyhdistelmät, valmistusprosessit ja laadunvalvontakeinot, joilla saadaan kestävää betonia Suomenkin oloissa.
P-lukubetonien ilmamäärää seurataan nyt tehostetusti koko maassa. Liikennevirasto selvittää sille viime aikoina rakennettujen kohteiden kuntoa. Betoniteollisuuden mukaan on mahdollista, että viime aikoina valmistuneista massiivivalukohteista löytyy vielä lisää ongelmia.
Osa viime aikojen betoniongelmista ei liity lisäaineisiin, vaan siihen, että työmaille on tilattu vääränlaista betonia, tai rakentamista on kiirehditty ennen betonin riittävää kuivumista.
Tällaisista tapauksista on ilmeisesti kyse Kristiinankaupungissa puretussa tuulivoimalan perustuksessa ja turkulaisen pysäköintitalon betonirakenteissa.
Betoniteollisuus on sopinut Talonrakennusteollisuuden, Infra ry:n ja Inspecta Sertifioinnin kanssa projektista, jolla parannetaan betoninvalmistajien ja työmaiden välistä tiedonkulkua ja parannetaan betoniosaamista.
Torstaina myös ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan rakennusvalvonnat pohtivat betoniongelmia.
Pääkaupunkiseudulla rakennusvalvontaviranomaiset vaativat jatkossa talonrakennushankkeissa pätevän asiantuntijan lausuntoa betonirakenteiden lujuudesta ja vakaudesta. Menettely on käytössä toistaiseksi. Se ei koske tavallisia pientaloja.
Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että mahdolliset riskit suljetaan pois myös muualla maassa. Ministeriö on kutsunut keskeisiä viranomaisia ja sidosryhmiä koolle jouluviikolla miettimään jatkotoimia.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES selvittää parhaillaan betonin havaittuja laatuongelmia rakennustuotteiden markkinavalvojana.
Lisäys: Klo 19.30 lisätty viimeisen kappaleen tiedot ympäristöministeriön vetämistä neuvotteluista ja TUKESin valvonnasta.