Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) arvioi, että ilmastonäkökulmasta Tallinna-rautatietunneli olisi ulkomaankaupassa eduksi.
– Saisimme näin lisää viennistä ja tuonnista raiteille.
Ministeri muistuttaa kuitenkin, että ympäristövaikutukset on nekin otettava huomioon suunnitelmissa rakentaa Suomenlahden alittava tunneli.
– Kaivaminen merenpohjan alla vaikuttaa ympäristöön. On hyvä huomata, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset eivät ole aina sama asia, Berner sanoi STT:lle Tallinnassa keskiviikkona.
Ministeri ei lähtenyt yksilöimään hankkeen ympäristökysymyksiä, koska ne ovat hänen mukaansa vielä arvioimatta.
Muissa yhteyksissä on jo tullut esiin, että Suomen peruskallio jatkuu Suomenlahden alla liki Tallinnan edustalle. Tämä olisi hanketta puoltava asia: peruskallio soveltuu tunnelien tekoon. Tallinnan edustalla peruskallio kuitenkin laskee syvemmälle, ja sen päällä on vettä läpäisevää hiekkakiveä.
Ongelma saattaisivat olla myös Suomenlahden merenpohjassa olevat hiekan ja saven täyttämät laaksot, jotka eivät ole kivettyneet. Tunnelin pitäisi laaksojen kohdalla painua melko syvälle.
Avainkysymys Suomen ja Viron tunnelihankkeessa on tietenkin rahoitus. Bernerin mukaan asia olisi kuitenkin arvioitava myös muun muassa Suomen huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen kannalta.
Bernerin mielestä ei ole kovin hyödyllistä lähteä vertaamaan Tallinna-tunnelihanketta Ruotsin ja Tanskan yhdistävään Juutinrauman siltaan tai Britannian ja Ranskan yhdistävään Eurotunneliin.
– Jokainen hanke on ainutlaatuinen. Sen sanoisin, että junaprojektia täytyy pohtia huolella kansallisella tasolla, pääkaupunkiseudun näkökulma ei yksin riitä.