Kolumbiataustaisella konsultilla Andres Archilalla on visio. Suomessa asuva Archila haluaisi nähdä lisää kolumbialaisia tuotteita myynnissä Suomessa: vaatteita, kenkiä ja elintarvikkeita. Se toisi lisää työpaikkoja ja kasvua kehittyvään Etelä-Amerikan maahan.
Archilalla on jo takanaan yksi merkittävä kolumbialaisavaus Suomessa. Kolumbialaisia Alterados-merkin nahkakenkiä on myynnissä helsinkiläisessä putiikissa. Ilman konsultin puhelinsoittoa putiikinpitäjä Rita Nurminen olisi pitäytynyt vain eurooppalaisissa kenkävalmistajissa.
– Ensimmäinen erä saapui huhtikuussa ja se on saanut todella hyvän vastaanoton. Noin neljän malliston jälkeen näkee, onko tällä tuotteella pysyvämpää menekkiä, sanoo Boutique Freda -liikettä pitävä Nurminen.
Alterados työllistää Medellinin kaupungissa Kolumbiassa 45 ihmistä alihankkijat mukaan lukien. Suomessa vierailevan pääsuunnittelijan Yolanda Guarinin mukaan heidän kenkiään muokataan nyt pohjoisen säitä kestäviksi, jotta vientiä voitaisiin laajentaa muihin Pohjoismaihin ja myöhemmin muualle Eurooppaan.
Kolumbialainen kenkävalmistaja ja suomalainen putiikinpitäjä löysivät toisensa ulkoministeriön rahoittaman Finnpartnership-ohjelman avulla. Se auttaa käyntiin vuosittain noin sata liikekumppanuutta suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten välillä.
Pitkäaikainen tavoite kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä on, että avun saajasta tulee lopulta kauppakumppani. Näin on käynyt esimerkiksi Vietnamin ja Namibian kohdalla.
Nurmisen mukaan on tärkeää, että kehitysyhteistyössä paikallista toimintaa kehitetään paikan päällä.
- Se antaa vakautta alueelle. On parempi opettaa tietotaitoa kuin upottaa rahaa kohdemaahan, sanoo Nurminen.
Liikekumppanuusohjelmaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla. Sen takia pelkästään vientiin tähtääviä hankkeita ei tueta, vaan yritysyhteistyön tulee hyödyttää kehitysmaata, esimerkiksi työllistämällä tai tietotaidon vaihdolla.
Kehitysmaiden yritykset eivät ole ainoat, jotka oppivat ja hyötyvät liikekumppanuudesta. Parantamisen varaa on myös suomalaisyrityksissä.
- Suomalaisten yritysten suurin haaste on kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen. Ongelmana ei ole tuote tai markkinointi, vaan miten siitä saadaan aikaan liiketoimintaa, sanoo konsultti Juha Merinen Smart Internationalization -konsulttitoimistosta.
- Tällä ohjelmalla madalletaan kynnystä molempien maiden yrittäjien välillä.
Merinen ja Archila ovat liikekumppanuusohjelman "yritysbongaajia", jotka etsivät sopivia yrityksiä niin Suomesta kuin ulkomailta.
Tällä hetkellä Archila neuvottelee kuivattujen hedelmien tuonnista Suomeen.
- Luomutuotteiden kysyntä kasvaa, erityisesti Etelä-Amerikassa tuotettujen, joita ei vielä saa Suomesta, sanoo junior analyst Janne Penttilä Finnpartnershipistä.
Penttilä muistuttaa, että kuluttajatuotteet ovat vain pieni osa liikekumppanuuksien kirjoa. Avauksia on tehty myös muun muassa energia-alalla, clean-techissä ja metsäteollisuudessa.
Suomalaisyritykset pyrkivät nyt erityisesti Aasiaan, mutta Penttilä toivoisi, että myös Afrikan ja Etelä-Amerikan markkinoiden potentiaali huomattaisiin suomalaisissa yrityksissä.