Jätkänkynttilä-sillan keskustan puoleisessa päässä sijaitseva alikulkutunneli sai viime viikolla uuden ilmeen. Harmaalle betonille sanottiin hyvästit, kun kolme rovaniemeläistä ja yksi oululainen graffititaiteilija maalasivat seinät auringonkeltaisiksi.
Keltaisen pohjaväri oli kuitenkin vasta alkulämmittelyä, jonka jälkeen alkoi varsinainen työ.
”Ajatuksena oli, että tehdään kerralla todella näyttävä juttu”, kuvataidekasvattajaksi Lapin yliopistosta valmistuva graffititaiteilija ja projektin päävetäjä Santeri Karttunen kertoo.
Teoksen takana on Katukulttuuriyhdistys Transcendent, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluvat muun muassa yhteisötaiteellisuus, katukulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen, työpajatoiminta sekä eri taiteen alojen ja erilaisia tyylejä edustavien taiteentekijöiden tuominen yhteen yhteisten projektien tiimoilta.
”Esimerkiksi tässä projektissa meillä kaikilla oli todella erilaiset tyylit, joita yhdisteltiin”, Karttunen muotoilee.
Jokaisella tekijällä oli oma pala seinää työstettävänään, mutta rajat hämärtyivät, kun käytössä oli samoja värisävyjä ja yhteinen teema. Yhteinen perusajatus auttoi pitämään paletin kasassa.
”Löyhänä aiheena taustaosuuksille olivat tähtitaivas ja avaruus, ja pääosassa olivat kirjainosuudet. Näitä lähtökohtia sai tulkita hyvin vapaasti.”
Ohikulkijoilta sateli pitkiä katseita, joissa vilahteli sekä paheksuntaa että uteliaisuutta. Kiitoksiakin sateli, ja erityisesti turistit innostuivat valokuvaamaan teosta.
”Asenteet graffititaidetta kohtaan ovat muuttuneet, mutta siihen liittyy yhä tietty stigma, jonka poistamiseksi haluamme tehdä työtä,” Karttunen toteaa.
Hän myös muistuttaa, että graffititaiteella on monta puolta ja että laiton tekeminen on ihan oma juttunsa.
Jätkänkynttilä-sillan taideteokseen saatiin lupa Lapin ely-keskukselta, jonka omistuksessa silta on. Rovaniemen kaupunki tuki teosta apurahalla.
Teos luotiin kahdessa päivässä kaikkien lakipykälien ja lupien mukaisesti. Sekin tosin voi herättää närää:
”Joidenkin mielestä se ei ole enää oikeaa graffititaidetta, jos tehdään laillisesti”, Santeri Karttunen naurahtaa.
Graffititaidetta on moneen lähtöön. Harjaantunut silmä osaa erottaa ammattimaisen työn töhryistä.
”Tägit, joita näkee kaikkialla, ovat ensimmäisen kehitysasteen graffiteja. Niistä kehittyneempi versio on throw-up, jossa kirjaimet on lihavoitu ja väritetty. Kehittynein muoto on piissi, jossa väriskaalat, yksityiskohdat ja taustaelementit ovat lisääntyneet ja kirjaimissa on usein kolmiulotteisuutta,” Karttunen selvittää.
Parhaimmillaan graffitit voivat olla juuri sitä, mitä Jätkänkynttilän sillan betonijalkaan ”piissi-pohjaisesti” tuulessa ja tuiskussa viime viikolla tehty graffititeoskin edustaa: julkista kaupunkitaidetta kaikkien iloksi.