Nokian noustessa kännyköillään jättiläiseksi, asiantuntijat rupesi puhumaan metsäteollisuudesta "auringonlaskun alana". Nokia pysyi piikkipaikalla kuitenkin vain tovin eikä uutta Nokiaa näy taivaanrannassa.
Taantuman pitkittyessä moni on ruvennut kaipaamaan vanhaa savupiipputeollisuutta, joskin nykyaikaan sovitettuna. Metsäteollisuus palasi jo viime vuonna Suomen suurimmaksi vientialaksi.
Lapissakin puhaltavat nyt lämpimät tuulet. Suunnitteluyhtiö Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala kertoi eilen, että Kemijärvelle suunniteltu biojalostamohanke on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Kiinalaisyhtiö Camce on valmis sijoittamaan rahaa Kemijärvelle.
Nivala on tehnyt jo vuosia töitä biojalostamon puolesta, mutta investoinnista vastaavan yhtiön nimeä hän ei ole aiemmin kertonut. Monen skeptikon silmissä se on syönyt hankkeen uskottavuutta.
Enää ei tarvitse arvailla, mistä yhtiöstä on kysymys. Camcen takana on Kiinan valtio. Camce on valtio-omisteisen Sinimachin tytäryhtiö.
Camc Engineering Co ja Boreal Bioref Oy allekirjoittivat biojalostamon suunnittelua ja rakentamista koskevat sopimukset Minskissä lokakuussa. Sopimuksesta kerrottiin eilen Kemijärvellä.
Suunta on oikea, mutta täyttä varmuutta rakentamisesta ei ole. Varsinaista investointipäätöstä ei ole tehty. Nivalan mukaan siitä on tarkoitus päättää ensi vuonna. Rahoituskin on vasta valmisteilla. Lähteekö valtio mukaan ja jos lähtee, kuinka suurella osuudella? Ketkä muut lähtevät?
Kiinan kansatalous kasvaa edelleen kovaa vauhtia ja kiinalaiset suunnittelevat isoja investointeja eri puolilla maailmaa. Kiinalaisyhtiöillä on myös rahaa, mutta voi olettaa, etteivät kaikki investoinnit toteudu. Nähtäväksi jää, kuinka suurta sijoitusta yhtiö odottaa Suomesta.
Nivalan mukaan tarkoitus on rakentaa biojalostamo, joka maksaa noin 780 miljoonaa euroa ja työllistää suoraan noin 185 henkilöä. Välilliset työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat.
Kiinalaiset suunnittelevat nyt Lappiin kahta isoa investointia, Kemijärvelle ja Kemiin. Lappilaisen metsänomistajan näkökulmasta investoinnit ovat tarpeen, sillä puukauppa on käynyt viime aikoina hyvin vaisusti. Puun ostajista on pula eikä puun hinta ole noussut samaan tapaan kuin Etelä-Suomessa. Kilpailu nostaisi kantohintaa.
Mikäli kiinalaisten investoinnit toteutuvat, siitä hyötyy koko Lappi.