Asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa jatkuu kovana, mutta maaseutu tyhjenee. Tämä asumisen trendi jatkuu Suomessa, ja se on monen asuntorakentamiseen liittyvän yrityksen mielestä hyvä asia.
Näin pohdittiin keskiviikkona Suomi-Areena -keskustelutilaisuudessa, jossa käytiin läpi asumisen hyviä ja huonoja uutisia.
–Kaupungeissa on töitä, palveluita ja elinvoimaa. Se on erittäin hyvä, että Suomessa saa muuttaa kaupunkeihin, eikä keskushallintovetoisesti määrätä asuinpaikkaa, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus totesi.
–Tyhjenevälle maaseudulle voitaisiin viedä kiinalaisia turisteja metsään, heitti puolestaan Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen .
Kysynnän kasvu kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on johtanut siihen, että asunnot kallistuvat ja ihmiset joutuvat asumaan ahtaasti.
–Monet varmasti haluaisivat asua väljemmin, mutta se on monelle taloudellisen pakon sanelemaa, että joudutaan asumaan ahtaasti, Heikkinen sanoi.
–Mieluummin tingitään asunnon koosta ja satsataan esimerkiksi matkustamiseen. Helsingin ydinkeskustassa asutaan Suomessa kaikkein ahtaimmin. Tosin esimerkiksi Hongkongissa tehdään nykyisin kolmioita, joissa on noin 35 neliötä tilaa, Brotherus lisäsi.
Rakennuttajille vapaammat kädet
Ratkaisuksi kasvukeskuksien asuntopulaan esitettiin paneelissa vapaampia käsiä rakennuttajille. Tiukat säädökset ja hitaat kaavoitus- sekä lupaprosessit koettiin ongelmallisiksi.
–Haluaisin nähdä Suomessa rakentamisen hullun vuosikymmenen, jonka aikana saisi rakentaa terveellisesti ja turvallisesti ilman rajoituksia, Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoi.
–Mitähän tapahtuisi, jos Suomessa lomautettaisiin rakennusvalvonta vuodeksi. Sillä olisi seurauksensa niin hyvässä kuin pahassa. Pitääkö esimerkiksi esteettömyyttä ja muunneltavuutta olla jokaisessa asunnossa? Esimerkiksi Keski-Euroopan kaupungeissa tehdään keskenään hyvin erinäköisiä rakennuksia ja ihmiset viihtyvät silti, Kiinteistömaailman Heikkinen mietti.
Panelistit uskoivat että markkinaehtoisempi rakentaminen toisi lisää myös sellaista asumista, joihin suomalaisilla olisi paremmin varaa.
Samalla tosin todettiin ääneen se, että markkinat ovat nykyisin olleet mukana tekemässä kovassa kysynnässä olevia pieniä asuntoja kalliiksi kasvukeskuksissa.
–Markkinatalous tekee asunnoista myös kalliita. Yksiöiden rakennuskustannukset ovat kalliita neliötä kohti, koska kylpyhuoneet ja keittiöt ovat hintavampia tehdä, kertoi ilmiörakentajaksi itseään kutsuva Tero Vanhanen rakennusyhtiö Fira Oy:stä.