Palkkaneuvottelut pyörähtävät käyntiin syksyllä uudenlaisessa tilanteessa, kun sopimuksista neuvotellaan liittotasolla eikä keskitetysti. Palkansaajaliitot haluat päästä osaksi orastavaa talouskasvua eivätkä halua tyytyä symbolisiin korotuksiin. Työnantajapuoli puolestaan näkee, että korotusten tulee olla hyvin maltillisia, jotta kasvua ei tuhottaisi. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että suuret palkankorotukset olisivat virhe.
Millainen korotusvara palkoissa on asiantuntijoiden mukaan? Löytyykö eri aloille yhtenäinen linja?
Olisivatko palkankorotukset Suomen talouden kannalta järkevä ratkaisu?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas :
– Palkkoja on korotettu äärimaltillisesti jo useamman vuoden ajan. Palkansaajien ostovoiman säilyttäminen edellyttää nyt jonkinlaisia palkankorotuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Markku Lehmus :
– Sellaiset korotukset ovat järkeviä, että viennin kasvu voi jatkua ja kuitenkin annetaan myös palkansaajille ostovoimaa.
Minkä suuruiset palkankorotukset?
Ilmakunnas:
– Vaikka tuloveroihin tulisi jonkinlainen alennus, palkankorotusten tulisi olla 0,5–1 prosenttia. Työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat ensi vuonna, joten niiden vaikutus pitäisi ottaa huomioon. Lisäksi inflaation vaikutus pitää huomioida.
Lehmus:
– Ansiot voisivat nousta ensi vuonna yhden prosentin verran ja siitä hitaasti kohti kahta prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Jos ansioita nostettaisiin yli kahden prosentin, Suomen kilpailukyky saattaa kärsiä.
(Arvio pitää sisällään palkkojen sopimuskorotuksen sekä sen päälle tulevan palkkaliukuman, joka on noin 0,2–0,4 prosenttia.)
Onko eri alojen välille tulossa eroja palkankorotuksissa?
Ilmakunnas:
– On tärkeää, että palkkakoordinaatio saadaan toimivaksi, vaikkei keskitettyä mallia enää ole. Palkkanormi tulee asetetuksi vientialoilla, sillä esimerkiksi metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden aloilla sopimuskaudet ovat päättymässä syksyllä.
– Vientialoilla on palkanmaksuvaraa enemmän kuin julkisessa taloudessa. Julkinen sektori on kuitenkin naisvaltainen, ja on olemassa paineita, että sukupuolten väliset palkkaerot eivät kasvaisi tällä kierroksella.
Millaisiin tuloveronalennuksiin Suomessa olisi varaa?
Ilmakunnas:
– Julkisen talouden alijäämä on iso. Tuloveronalennuksiin on mahdollisuuksia, jos hallitus on valmis toisaalla kiristämään joitakin veroja. On puhuttu esimerkiksi alennettujen arvonlisäkantojen nostosta vastineena tuloveron kevennyksille.
– Tuloverokevennyksen lupaaminen on hankalaa, sillä budjettiriihi on alkusyksyllä, kun palkankorotusten linja ei ole vielä tiedossa.
Lehmus:
– Perinteisesti hallitus on tullut tuloverojen kevennyksillä vastaan, mutta siihen ei liiemmin ole nyt varaa.
Onko odotettavissa, että riitely äityy lakoiksi?
Ilmakunnas:
– Riski on, että työmarkkinalevottomuutta tulee tälläkin tavoin, sillä vaikeuskerrointa on huomattavasti enemmän kuin aiemmilla kierroksilla.
Lehmus:
– Tähän voi olla mahdollisuus, jos halutaan näyttää, että liitolla on voimaa on edelleen tallella, kun kiky-sopimuksen myötä annettiin periksi työnantajalle ja sen jälkeen talous on kääntynyt nousuun.
– Pahin skenaario syksyn työmarkkinaneuvotteluissa olisi se, että palkansaajien ja työnantajien välit huononisivat pitkäksi aikaa eikä päästäisi sopimaan asioista järkevästi.
Syksyllä haetaan uutta työmarkkinaneuvottelumallia
– Tänä syksynä haetaan uutta työmarkkinaneuvottelumallia, kun keskusjärjestöt eivät ole sopimuksia tekemässä vaan neuvotteluja käydään liittojen kesken.
– Palkankorotukset ovat olleet tiukassa monta vuotta vaatimattoman talouskasvun vuoksi.
– Kilpailukykysopimuksessa sovittiin muun muassa palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nostosta.
– Työehtojen heikennyksille maaperä on huono vaikean ajan jälkeen.
– Hallituksen on mahdollista tulla vastaan tuloverokevennyksillä.
– Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa.