Asian­tun­ti­jat: Muovin kier­rä­tys­tä pitäisi en­nem­min­kin lisätä kuin vä­hen­tää

Lännen Median lehtien verkkosivuilla tiistaina julkaistu uutinen muovinkierrätyksestä herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Jutussa yleisen epidemiologian dosentti Mikko Paunio väitti, että valtameret pelastetaan lopettamalla muovin kierrätys ja viittasi siihen, että Euroopasta viedään muovijätettä Kiinaan, joka dumppaa sen suoraan mereen, koska Kiinalla ei ole mahdollisuutta jätteen kierrätykseen.

Jutun lukijat kritisoivat muun muassa sitä, että Paunion raportin julkaisija on ilmastoskeptinen The Global Warming Policy Foundation ja että raportin tekijän oma tausta on lääketieteen alalta.

Lisäksi Kiina on jo vuoden 2018 alussa kieltänyt muovijätteen tuomisen Euroopasta. Suomessa muovia kierrättävän kansalaisen ei myöskään tarvitse olla huolissaan siitä, että jätteet vietäisiin maan rajojen ulkopuolelle. Kuluttajamuovit käsitellään Fortumin Riihimäen-laitoksessa.

Tarkkoja määriä vaikea sanoa

Sitran hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar näkee, että kritiikistä huolimatta Paunion näkemyksissä oli paljon myös oikeaa asiaa, josta voitaisiin keskustella järkevästi.

–Kyllä muutama vuosi taaksepäin Kiinaa käytettiin läntisen maailman kaatopaikkana. Nyt esimerkiksi Vietnam, Laos ja Kambodza ovat maita, joihin viedään muovijätteitä ja elektroniikkajätteitä, osin laittomasti.

Aina ei voi tietää, mitä köyhissä maailmassa jätteelle tapahtuu. Osa voidaan kierrättää asiallisesti, käyttää raaka-aineena tai polttaa. Mutta polttolaitokset eivät välttämättä ole yhtä tehokkaita kuin länsimaissa.

–Ja varmasti osa dumpataan ympäristöön. Tarkkoja määriä on kuitenkin todella vaikea sanoa.

Osa Paunion väitteistä on kuitenkin virheellisiä. Hän muun muassa sanoi, että jätteestä ei tulisi vaarallisia päästöjä, jos se poltetaan 900 asteessa. Se ei pidä paikkaansa.

–Jos muovia poltetaan, siitä tulee hiilidioksidipäästöjä. Se on ilmastonmuutoksen kannalta kestämätön tilanne.

Muutenkin Pantsar pitää täysin vääränä ajatusta, että muovinkierrätys pitäisi kieltää.

–Päinvastoin, nyt pitäisi hullun lailla kehittää kierrätys- ja kiertotalousratkaisuja.

Muovien kierrätystä voisi tehostaa

VTT:llä työskentelevä tekniikan tohtori Maija Pohjakallio peräänkuuluttaa ymmärrystä siitä, että muoveja on erilaisia.

–Osa muovijätteestä on järkevintä polttaa, sillä muoveilla on hyvä lämpöarvo ja hyvin likaisten muovien käsittely muulla tavoin voi olla vaikeaa ja kallista.

Muovien kierrätyksessä olisi kuitenkin vielä paljon kehittämisen varaa. Esimerkiksi nykyään vähän käytetyillä kemiallisilla menetelmillä voitaisiin kierrättää myös huonolaatuista muovia.

Myös jätteen keräämistä voisi parantaa niin, että kierrätys olisi helpompaa. Limsapullot saadaan Suomessa hyvin kierrätettyä panttijärjestelmän avulla ja esimerkiksi Tanskassa aiotaan vuonna 2020 alkaa maksaa pantteja myös mehupulloista.

Pohjakallion mukaan olisi tärkeää, että muovinkierrätyksestä innostuttaisiin ja siitä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa. Sitä kautta alkaisi ohjautua myös resursseja uusien kierrätysmenetelmien kehittelyyn.