Kreikan kriisin leviämisriski ja tartuntavaara ovat pieniä, arvioivat talouden asiantuntijat STT:n haastattelussa. Syynä on se, että nykyiseen kriisiin on varauduttu paremmin kuin vuonna 2012, jolloin Kreikassa edellisen kerran kuohahti kunnolla.
Suurin syy parempaan tilanteeseen on se, että tällä hetkellä Kreikan lainoista suurin osa on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) hallussa. Vielä vuonna 2012 Kreikan lainat olivat pääasiassa kansallisissa pankeissa.
- Sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen markkinat olisivat panikoineet, jos olisi panikoimisen paikka. Nyt on todistettu, että Kreikan kriisissä ei ole tartuntavaaraa, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Maanantaina Etelä-Euroopan valtionlainojen korot eivät nousseet pelkojen mukaisesti, esimerkiksi Espanjan ja Italian kymmenvuotiset lainojen korot kohosivat 2,4 prosenttiin perjantain 2,2 prosentista.
Kriisin leviämistä estävät myös aiempaa vahvemmat puskurit. EKP:lla on käytössään tehokkaat työkalut, joilla se pitää euroaluetta vakaana ja valvoo pankkien toimintaa. EKP parantaa euroalueen maksuvalmiutta massiivisella valtionlainojen osto-ohjelmalla.
- Osto-ohjelmaa voidaan tarvittaessa kohdistaa riskialueille, joissa alkaa näkyä tartunnan merkkejä, sanoo Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
Viime vuonna toimintansa aloitti myös pankkiunioni, joka huolehtii yhteisesti pankkivalvonnasta.
- Aluksi kriisin hoitaminen oli tulipalojen sammuttamista ja tekemällä oppimista. Nyt euroalueella on välineet estää kriisien leviämistä, sanoo Handelsbankenin ekonomisti Tiina Helenius.
Pankkiunionin on tarkoitus myös kehittää kriisinratkaisujärjestelmiä ja yhdenmukaistaa talletusjärjestelmä, mutta työ on vielä kesken. Nordean Kangasharjun mukaan tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä muut keinot ovat niin tehokkaita.
Euroalueen vakautta helpottaa myös se, että Etelä-Euroopan maiden taloudet ovat tällä hetkellä paremmassa jamassa kuin vielä vuonna 2012.