Ukrainan aseellisesta hyökkäystä Krimille ei ole viitteitä, vaikka Venäjä niin keskiviikkona väittikin, sanovat asiantuntijat. Asiantuntijoiden mukaan kyse on pikemminkin Venäjän informaatiovaikuttamisesta.
- On vaikea nähdä, mikä olisi Ukrainan erityinen intressi provosoida, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Kristi Raikin mukaan näyttöä Ukrainan aseellisesta hyökkäyksestä Krimille ei ole.
- Ainoa mistä on jotain vahvistamattomia viitteitä on se, että joku Ukrainan kansalainen on otettu kiinni Krimillä. Se ei tarkoita, että mikään muu näistä Venäjän väitteistä olisi totta.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajan Juha Kukkolan mukaan tulitaistelut Venäjän asevoimien ja ukrainalaisten välillä eivät kuitenkaan ole poissuljettuja, vaikka näyttöä ei ole.
- Ukrainalla on aseellisia joukkoja, joilla on taipumusta toimia Ukrainan hallinnon vastaisesti ja joilla voi olla kykyä aseelliseen tuholaistoimintaan Krimillä, Kukkola sanoi STT:lle sähköpostitse.
Venäjän mukaan Ukrainan hyökkäyksessä olisi kuollut viikonloppuna kaksi venäläistä sotilasta.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on luonnehtinut Venäjän syytöksiä naurettavaksi ja vain tekosyyksi uhkailla Ukrainaa sotilaallisesti.
Kreml kertoi torstaina, että Venäjä harkitsee turvatoimien kiristämistä Krimillä, kertoo uutistoimisto Ria Novosti. Venäjä liitti kansainvälisen oikeuden vastaisesti Ukrainan Krimin omaan alueeseensa vuonna 2014.
Putin on myös kertonut, että niin sanotuissa "Normandian nelikon" tapaamisissa ei ole enää mitään järkeä. Venäjä, Ukraina, Ranska ja Saksa ovat tavanneet säännöllisesti keskustellakseen Itä-Ukrainan konfliktista.
Siinä voi olla Kanervan mukaan kyse kuitenkin vain neuvotteluasemien petaamisesta.
- Hän ei haluaisi olla neuvotteluissa altavastaajana. Julkisuuteen lausutulla retoriikalla on vahva merkitys, Kanerva sanoo.
Venäjän hyökkäysväitteetkin voivat olla Kanervan mukaan merkki Venäjän halusta tehdä sotilaallisesta aktiivisuudestaan ymmärrettävämpää kansainvälisen yhteisön silmissä.
Raikin mukaan Venäjä voi haluta oikeuttaa sitä, että se on viime aikoina siirtänyt sotakalustoaan Krimin suuntaan.
- Yksi tärkeä motiivi on, että halutaan luoda sellaista käsitystä, että Ukraina on syypää siihen, että jännitteet Krimillä ja Itä-Ukrainassa kiristyvät, Raik sanoo.
Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Juha Virtanen arvioi myös, että kyse on Venäjän informaatiovaikuttamisesta.
Raik ei usko, että Venäjän tavoite olisi nyt vallata uusia alueita Itä-Ukrainassa.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana ensi kuussa aloittava Matti Vanhanen (kesk.) pitää Venäjän ja Ukrainan uutta sanasotaa erittäin huolestuttavana. Vanhanen on kiinnittänyt erityisesti huomiota presidentti Vladimir Putinin kommenttiin, ettei väitettyä välikohtausta Krimillä sivuuteta ilman vastatoimia.
Vanhanen luonnehtii tilannetta "akuutiksi". Hän ei halua arvioida vastakkainasettelun kärjistymisen todennäköisyyttä, mutta ennustaa, että sillä olisi vaikutuksensa myös Suomeen.
- Kaikella, mikä tapahtuu tuolla Ukrainan ja Krimin suunnalla, on kyllä tapana eskaloitua Itämeren alueelle. Jännitys lisääntyy, Vanhanen arvioi.
Myös Kanerva muistuttaa, että Ukrainan kriisi heijastuu Itämeren turvallisuusympäristöön.