Viron puolustusministeri Hannes Hanso uskoo, että Suomi auttaa Viroa tarvittaessa sotilaallisesti. Hanso sanoi Lännen Medialle, että myös Viro tulee Suomen avuksi, jos apua pyydetään.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Hanson lupaus sotilaallisesta avusta on melko normaalia EU-maiden välistä kanssakäymistä.
EU-mailla on Lissabonin sopimuksen mukaan velvollisuus auttaa jäsenvaltiota kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos alueelle kohdistuu aseellinen hyökkäys.
- Nämä klausuulit velvoittavat auttamaan toisia EU-maita erilaisten kriisien kohdatessa. Tässä kontekstissa on luonnollista puhua tällaisesta avunannosta ja auttamisesta.
Aaltola kuvailee Itämerellä alueen puolustuksellista tilannetta suureksi turvallisuusmosaiikiksi, joka koostuu osin päällekkäisistä, osin erillisistä turvallisuusratkaisuista.
- Suomelle on ollut tärkeää tiivistyvä suhde Ruotsiin. Pohjoismaihin on tiiviitä suhteita, ja on ollut myös suhteita Natoon. Ruotsilla on suhteita Suomen lisäksi Norjaan ja muun muassa Tanskaan ja Puolaan. Itämerellä on iso mosaiikki erilaisia ratkaisuja, osin päällekkäisiä. Suomen ja Viron tapauksessa keskeinen päällekkäisyys on EU-velvoitteet.
Aaltola sanoo, että samalla, kun Suomessa yritetään välttää keskustelua pahimmista turvallisuuteen liittyvistä skenaarioista, Virossa niitä nostetaan helpommin esille.
- Viron turvallisuudesta päävastuussa on Nato ja Suomen turvallisuudesta päävastuussa koetaan olevan Suomi itse. Tämä tietysti erottaa Suomen ja Viron yleistä kielenkäyttöä näissä asioissa.
Samalla kummatkin maat ovat kuitenkin poliittisesti liittoutuneet keskenään ja hyvin läheisissä kanssakäymisissä toistensa kanssa. Olemme Viron kanssa hyvin paljon samassa veneessä, Aaltola sanoo.
- Ulkopuolisen silmin tilanne on hämmentävä, johtuen siitä, että Suomella ja Virolla on osin päällekkäisiä ja osin erillisiä puolustusratkaisuja. Syntyy vaikeuksia hahmottaa, että mitkä Suomen ja Viron väliset puolustussuhteet ovat.
Entä, olisiko se itsestään selvää, että Suomi auttaisi Viroa tosipaikassa sotilaallisesti?
- Ensisijaisesti ne maat auttavat, joilla on velvoitteita ja kyvykkyyksiä. Suomi kokee olevansa kyvykäs oman puolustuksensa suhteen, mutta katsoo, että Baltian suhteen puolustuksesta vastaa ensisijaisesti Nato. Epätodennäköisen, pahimman skenaarion toteutuessa se olisi kyllä hankala paikka.
Suomen ja Viron välistä puolustussuhdetta värittää Aaltolan mukaan Venäjän kielteinen suhtautuminen yhteistyöhön.
- Venäjä kokee jo Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön hankalana. Tämä Suomenlahden yli tapahtuva puolustusyhteistyö koetaan negatiivisena Venäjän etujen kannalta. Venäjä kokee, että entiset neuvostotasavallat ovat sen etupiiriä ja kokee, että Suomi on myös tavallaan sellaisella harmaalla vyöhykkeellä, jossa Suomi ei ole vapaa päättämään itsenäisesti puolustusratkaisuistaan.