Suomessa tuettaisiin vaikeuksissa olevaa pankkia, jos se olisi järjestelmän kannalta merkittävä. Isoja, järjestelmän kannalta merkittäviä, pankkitoimijoita tuettaisiin tarvittaessa euroalueen yhteisestä kriisinratkaisurahastosta vakavan kriisin sattuessa, mutta se edellyttää ensin sijoittajavastuun toteuttamista. Näin kertoo Rahoitusvakausviraston johtava kriisinratkaisuasiantuntija Reima Letto .
–Pienemmät pankit voidaan periaatteessa päästää konkurssiin ja talletussuoja turvaa asiakkaiden talletukset konkurssiin menneessä pankissa, Letto kertoo ja lisää, että Suomen pankkien talletussuojarahasto on kansallinen ja siihen kerätään varoja suomalaisilta talletuspankeilta vuotuisilla maksuilla.
Suomessa on Leton mukaan merkittäviä toimijoita sekä sellaisia, jotka eivät ole järjestelmäriskin kannalta merkittäviä.
–Tilanne on sama muissakin maissa. Mahdollisen kriisitilanteen yhteydessä tehdään tapauskohtainen arvio yksittäisen pankin asemasta, Letto kertoo.
Nordean pääkonttorin mahdollisesta siirrosta pois Ruotsista on puhuttu jonkin aikaa. Asiantuntijat uskoivat Lännen Median haastattelussa tiistaina, että Ruotsi haluaa pitää Nordean pääkonttorin Ruotsissa. LM kertoi, että Ruotsin hallitus ei mahdollisesti korottaisikaan pankeilta vaadittavia kriisinhoitoratkaisurahaston maksuja. Samaisessa artikkelissa kerrottiin myös, että Ruotsi harkitsee Euroopan pankkiunionin jäsenyyttä.
Suomessa ei ole samanlaista kansallista kriisinratkaisurahastoa, kuten Ruotsissa, koska Suomi kuuluu euroalueeseen ja sen yhteydessä toimivaan pankkiunioniin.
–Pankkiunionissa on yhteinen kriisinratkaisurahasto, jota euroalueen kaikki 3 700 pankkia kerryttävät, Letto kertoo.
Letto kertoo , että viime vuonna voimaan tullut uusi kriisinratkaisusääntely toi mukanaan uudet pelisäännöt isojen pankkien mahdollisen tukemisen suhteen kriisitilanteessa.
–Lähtökohta on nyt sijoittajan vastuu. Pankin toiminnan uudelleenjärjestämisessä ensisijaisen vastuun kantavat omistajat ja sijoittajat eli heidän omistuksensa kirjataan alas ja sitä kautta varmistetaan pankin toiminnan jatkuvuus.
–Uuden kriisinratkaisusääntelyn tavoitteena on julkisten varojen käytön minimointi kriisitilanteessa. Periaatteessa julkisten varojen käyttö on edelleen mahdollista, mutta se on viimesijainen toimenpide, joka edellyttää ensin pankin toiminnan tervehdyttämistä omistaja- ja sijoittajavastuun kautta ja tarvittaessa toimialalta kerättävän yhteisen rahaston varoilla.
Letto kertoo, että julkisten varojen käyttö edellyttää EU:n komission hyväksyntää valtiontukisäännösten perusteella.