Lontoon tornitalon räjähdysmäisessä palossa on elementtejä, jotka saavat suomalaisasiantuntijan epäilemään, ettei rakennuksen paloturvallisuus ole ollut kunnossa.
–Tuossa kun yhtä videopätkää katsoin, niin kyllähän se lopputulos aika surkealta näytti. Eihän sinne päästä kovinkaan korkealle sammutustyötä tekemään. Siellä on palomiehillä myös aika hurjat olosuhteet sisällä yrittää saada tällaista kokonaan palavaa rakennusta haltuun, kiteyttää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino .
Leinon mukaan korkeiden rakennusten turvallisuudessa keskitytään kolmeen seikkaan: siihen, että rakennus pysyy kaikissa tilanteissa pystyssä, siihen, ettei tulipalo pääse leviämään hallitsemattomasti sekä siihen, että rakennuksessa on riittävästi uloskäyntejä.
–Suomessa rakennusmääräykset vaativat, että jokainen asunto on oma palo-osastonsa, kuten myös jokainen kerros ja sitten vielä kaikki porraskäytävät. Eli ajatuksena on, että jos asunnossa syttyy tulipalo, niin yläpuolella, alapuolella ja sivulla ollaan turvassa ja sieltä päästään hallitusti ulos, Leino selvittää.
Lontoon palossa on esitetty epäilyjä, että rakennuksessa olisi käytetty sellaisia materiaaleja, jotka eivät ole olleet paloturvallisia. Leinon mukaan tämäkin on asia, johon Suomen rakennusmääräykset kiinnittävät huomiota.
–Uloskäytävissä lähdetään siitä, että niissä on palamattomia rakenteita. Myös julkisivujen ulkopinnoissa on tiukat vaatimukset, eli pyritään estämään tapaus, että palo pääsisi leviämään julkisivua pitkin, sanoo Leino.
Leinon mukaan Suomen rakennusmääräykset korkeiden rakennusten turvallisuudesta ovat vanhaa perua. Määräyksiä lähdettiin kehittämään 30-luvulla, ja jo 70-luvulla ne olivat Leinon mukaan varsin modernilla tasolla.
–Etukäteen yritetään rakentamisessa mahdollisimman hyvin varautua mahdollisiin paloihin, Leino summaa.