Viime viikolla Ranskassa hyväksyttiin lakiesitys, jonka mukaan jatkossa suuret ruokakaupat eivät saisi tuottaa lainkaan ruokajätettä. Sen sijaan kaikki myymättä jääneet syömäkelpoiset elintarvikkeet pitää ohjata muun muassa hyväntekeväisyyteen.
Ruokahävikin torjumiseen tähtäävää lakialoitetta kaavaillaan nyt myös Suomessa. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Antero Laukkanen ja Sari Tanus ilmoittivat maanantaina yhteisessä kannanotossaan, että he aikovat valmistella vastaavanlaista lakialoitetta, jolla voitaisiin entisestään tehostaa kauppojen aiheuttaman ruokahävikin pienentämistä. Tosin Ruokakesko oli ilmoittanut jo ennen tätä tavoitteekseen vähentää K-ruokakauppojen ruokahävikkiä kymmenellä prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana.
Tällaisella lailla ei välttämättä ratkaista sitä ongelmaa, että joka päivä Suomessa päätyy yli miljoona kiloa ruokaa roskiin. Suurin syy ruokahävikkiin löytyy jokaisen omasta kodista. Ruokahävikkitietoisuuteen keskittyvän Saa Syödä! -hankkeen mukaan se ruokamäärä, mikä kotitalouksista päätyy roskiin vuodessa, vastaa jopa sadantuhannen auton ilmastovaikutuksia. Kauppojen aiheuttama ruokahävikki on alle viidennes koko elintarvikeketjun potista, ja vuodessa lähes puolet pienempi kuin kotitalouksien.
Hankkeen taustalla olevan valtion asiantuntijayritys Motivan asiantuntijan Elina Ovaskaisen mielestä tavalliset kuluttajat eivät edes välttämättä huomaa, kuinka paljon ruokaa he heittävät hukkaan.
- Lakeja on helpompi suunnata koskemaan elintarviketeollisuutta ja kauppoja, mutta edelleen on tärkeämpää huomioida se, mitä kotitaloudet tekevät. Emme näe itse aiheuttamaamme ruuan hävikkivirtaa, sillä se menee roskiin pikku hiljaa vuoden aikana, ja tähän emme pysty lailla vaikuttamaan. Ruokahävikin vähentämiseen ei auta muu kuin tietotaito, Ovaskainen toteaa.
Ruuan kohdalla jokainen joutuu tekemään valintoja jatkuvasti. - tällä hetkellä ruokaa heitetään roskiin jopa yli 125 eurolla jokaista suomalaista kohden vuodessa. Kun maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus selvitti ruokahävikkiä vuonna 2012, kävi ilmi, että eniten ruokaa heittivät roskiin yksin elävät naiset. Kaikkein yleisin syy elintarvikkeiden poisheittoon oli se, ettei ruokaa oltu ehditty syödä ennen kuin se oli mennyt pilalle.
Suunnitelmalliseem ruuan kulutukseen onkin pyritty kannustamaan erilaisten hankekokeilujen lisäksi luomalla reseptioppaita. Esimerkiksi Martat ovat pitkään koonneet sivustolleen tähderuokareseptejä , joilla ylijääneestä ruuasta saa loihdittua uusia aterioita.