Hampurissa G20-kokouksen alla mellakoita aiheuttaneet mielenosoittajat ovat jatkaneet kapinointiaan myös tänään perjantaina.
Noin tuhannen aggressiivisesti käyttäytyvän anarkistin aiheuttamat levottomuudet alkoivat eilen, torstai-iltana, kun poliisi otti rajusti yhteen mielenosoittajien kanssa.
Yleisradioyhtiö NDR kertoi tänään aamulla poliisin ilmoittaneen, että torstain ja perjantain välisenä yönä loukkaantui yhteensä 111 poliisia, kun vielä yöllä kerrottiin 76 loukkaantuneesta poliisista. Yhteenotossa loukkaantuneiden mielenosoittajien määrää ei vielä tiedetä.
Kaupungin keskustassa asuva suomalainen Tuomas Ahonen on seurannut tilannetta eilisestä saakka. Aikaisemmin tänään Ahonen kommentoi Lännen Medialle, että keskustassa on ollut aamupäivällä rauhallista, kun suurin osa mielenosoittajista on ollut noin kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalla messualueella.
Ahonen kuitenkin uskoo, että mielenosoittajat siirtyvät iltaan mennessä messualueelta kohti keskustaa, jonne G20-kokouksen osallistujat saapuvat katsomaan filharmonikkojen konserttia.
Vaikka mieltään on ollut osoittamassa myös monia rauhallisesti käyttäytyneitä ihmisiä, aggressiivisen mustan blokin vuoksi näky Hampurin kaduilla on karu. Teiden varsilla savuaa ja palaa useita autoja. Poliisit ja helikopterit surraavat alueen ympärillä taukoamatta, ja mihinkään ei pääse liikkumaan.
Isot kokoukset houkuttelevat mielenosoittajia
Vaikka Hampurin tapahtumat ovat olleet erittäin väkivaltaisia, kyseessä ei ole täysin poikkeuksellinen ilmiö.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan on tyypillistä, että isojen kokouksien yhteydessä pidetään mielenosoituksia.
–Ilmassa on paljon antikapitalistista ja antiglobalistista mielialaa. Ihmiset vastustavat isoja globaalin hallinnan hankkeita, joita G20-kokouskin edustaa. Antiglobalismi on maailmalla nyt muotia, ja siitä on olemassa eri variaatioita niin oikealla kuin vasemmallakin, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa samasta liikehdinnästä ovat nousseet myös Brexit, presidentti Donald Trumpin suosio ja muut populistiset liikkeet.
–Näkyvyys medialle on suuri ja se keskittyy nimenomaan mielenosoituksiin. Saksassa on hyvin paljon erilaisia anarkistisia ryhmiä, jotka haluavat tuoda omaa vastahankaisuuttaan esille paljon rajummin kuin tavalliset mielenosoittajat.
Ongelmallisena Aaltola näkee sen, että väkivaltaisissa mielenosoituksissa usein hukkuu se viesti, joka mielenosoituksilla halutaan välittää.
–Taktiikasta tulee se itse viesti. Tietenkin on myös ryhmiä, jotka erityisesti hakevat tätä väkivaltaista yhteenottoa. Siinä halutaan tuottaa kahnauksia, mikä viestii sitä, että valtion päämiehet eivät ole tervetulleita näihin kokouksiin. Siitä johtuu myös se, että näitä kokouksia on pyritty pitämään kauempana kaupunkien keskustoista.
Mutta muuttavatko mielenosoitukset todella politiikkaa?
Jos ei nyt suoraan niin ainakin välillisesti. Aaltolan mukaan mielenosoituksilla on mobilisoiva voima, jota korostavat mielenosoituksista leviävät vastakkainasettelun kuvastot.
–Kun nähdään, että ihmiset ovat jotain mieltä ja saavat aikaan tällaisia laajoja mielenosoituksia, tartunta helposti leviää ja tukee yhteenkuuluvuutta näiden mielenosoittajien kanssa, Aaltola sanoo.
Hän myös uskoo, että suvantovaiheessa ollut antiglobalisaatioliike saattaa olla jälleen nostamassa päätään.
–Esimerkiksi viime vuonna Saksassa pidetyt vapaakauppasopimusten vastaiset mielenosoitukset olivat merkki siitä, että populistinen liikehdintä on voimissaan. Ja siitä lähtien se on myös näkynyt vaalien tuloksissa.
Torstaina G20-kokousta protestoi Hampurissa noin 20 000 mielenosoittajaa, mutta viikonlopulle odotetaan jopa 100 000:tta mielenosoittajaa.
G20-huippukokous
Tänä vuonna Saksassa, Hampurissa 7.–8.7. järjestettävä kokous, jonne kokoontuu 20 maan johtajat.
G20-ryhmään kuuluu 19 maata ja EU. Osallistuvien maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta (BKT) on yli 80%, ja lähes kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu näissä maissa.
G20-koukset aloitettiin vuoden 2008 alkaneen talouskriisin keskellä kansainvälisen taloudellisen yhteistyön lisäämiseksi. G20-ryhmän jäsenet ovat siitä lähtien kokoontuneet vuosittain keskustellakseen taloudelliseen ja rahoitusyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä.
Tänä vuonna kokouksessa keskustellaan mm. talous-, rahoitus-, ilmasto-, kauppa-, työllisyys- ja kehityspolitiikasta. Muuttoliike, pakolaisvirrat ja terrorismin torjunta ovat muita tärkeitä asialistan teemoja.
