Nimetön todistaminen tulee mahdolliseksi vakavissa rikoksissa ensi vuoden alusta alkaen. Asianajaja Markku Fredman arvioi, että lakimuutos tulee aiheuttamaan ikävän ilmiön, joka haittaa sekä poliisin esitutkintaa että oikeuslaitoksen työtä.
- Tiedän, mitä tammikuun alussa tapahtuu. Poliisi kutsuu ihmisiä todistajiksi, ja he sanovat lukeneensa lehdestä, että heillä on mahdollisuus tulla kuulluksi anonyyminä.
Sen jälkeen poliisin on suojattava todistajan tiedot pöytäkirjoissa siihen asti, kunnes ensin syyttäjä ja sitten tuomioistuin on päättänyt, saako henkilö todistaa anonyymisti.
- Oikeuslaitokselle tulee pöytäkirjoja, joista puuttuvat todistajien nimet. Joudumme käsittelemään ihmisiä nimettöminä, vaikka tiedämme, että hyvin todennäköisesti kukaan heistä ei saa anonymiteettiä oikeudessa.
- Hyvään asianajotapaan kuuluu, että todistajat jututetaan etukäteen. Lain mukaan, kun nimetään todistaja, pitää antaa nimi- ja yhteystiedot. Kyllä se hankaloittaa työtä, jos yhä useamman todistajan kohdalla nimi- ja yhteystiedot on peitetty.
Vain muutamia tapauksia vuodessa
Fredman kuului lakimuutosta pohtineeseen todistelutoimikuntaan. Toimikunnan mietinnössä hän antoi eriävän mielipiteen enemmistön näkemykseen. Hän sanoo, ettei yksikään asiantuntija, kuten poliisi, tuonut esille aiempia tapauksia, joissa nimetöntä todistelua olisi tarvittu.
Fredman sanoo, että esimerkiksi Norjassa, jossa laki on ollut jo voimassa, tuomioistuin on myöntänyt oikeuden todistaa nimettömänä vain muutamissa tapauksissa.
Asianajaja arvioi, että henkilöitä, jotka haluavat todistaa anonyymisti, tulee olemaan Suomessa ainakin satakertainen määrä siihen verrattuna, kuinka moni saa siihen tuomioistuimelta oikeuden.
- Täytyy myös muistaa, että anonyymi todistelu koskee tilanteita, joissa todistajan henkilöllisyys ei ole pääteltävissä – ja tällaisia tapauksia on vähän.
Lisäksi todistajaan tai hänen läheiseensä täytyy kohdistua vakavaa uhkaa ja rikoksen enimmäisrangaistuksen on oltava vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa enimmäisrangaistuksen täytyy olla kuusi vuotta. Lakimuutoksesta uutisoi STT.
- Jos vuosittain 200 henkilöstä vain kaksi saa siihen oikeuden, meillä on kuitenkin nämä 198 muuta tapausta. Heidät pitäisi ajaa ohjelman läpi anonyyminä siltä varalta, että tuomioistuin pääsee aikanaan harkitsemaan, täyttyvätkö anonyymina todistamisen edellytykset. Siitä tulee todella raskasta.
"Yhteiskunta uhraa omista periaatteistaan"
Asianajaja sanoo, että hänen kantansa olisi toinen, jos Suomessa olisi todellinen tarve nimettömälle todistelulle.
- Suomalainen yhteiskunta ei näytä olevan siinä tilassa, että ne, jotka kertovat totuuden, joutuisivat väkivallan kohteeksi.
Fredmanin mielestä moni asia jää helposti epäselväksi, jos oikeudessa käytetään nimetöntä todistajaa.
- Anonymiteetti on vain yksi osa suojaa. Jos joku näkee koti-ikkunastaan tapahtuman, joudutaan suojaamaan paitsi nimeä myös kodin sijaintia. Joudutaan tilanteeseen, että oikeudessa ei tiedetä, missä havainto on tehty.
- Kun todistajaa ei tiedetä, ei myöskään tiedetä, onko henkilöllä heikko näkö, onko hänellä silmälasit, käyttikö hän silmälaseja, tunteeko hän syytetyn, onko hän syytetyn vihamies ja niin edelleen. Jää paljon epäselviä asioita, jotka voivat nakertaa kertomuksen painoarvoa.
Nimettömänä todistamisen sallimisella uhrataan Fredmanin mielestä hyvä periaate siitä, että oikeudessa ihmiset todistavat aina omalla nimellään.
- Yhteiskunta uhraa silloin omista periaatteistaan. Kysymys kuuluu: onko tämä välttämätöntä? Asiantuntijat eivät ole kyenneet osoittamaan, että se olisi välttämätöntä.
