Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaa kirjoitettaessa ilmeisesti uskottiin, että eduskunnan selkeän enemmistön turvin porvarihallitus pystyy muuttamaan yhteiskunnan rakenteita. Helppoa se ei ole ollut.
Sote-uudistuksen puristaminen näytti kaatavan koko hallituksen, mutta lopulta uudistuksen päälinjasta päästiin sopuun. Se oli iso askel, joka jäi edelliseltä hallitukselta ottamatta. Toisaalta sote-uudistuksessakin on vielä paljon sopimatta. Esimerkiksi rahoitus kaipaa ratkaisuja.
Sote-uudistusta vielä vaikeampaa näyttää olevan, miten Suomi saadaan takaisin kasvu-uralle. Sipilän ajama yhteiskuntasopimus on törmännyt ammattiyhdistysliikkeen pystyttämään muuriin. Pisteet näyttää keräävän Sdp.
Kun euron arvon alentaminenkaan ei EU-Suomessa käy, vaihtoehtoja on vähän. Edellisen hallituksen aikana lähinnä odotettiin, että talous kääntyy kasvuun. Näin ei käynyt eikä isoa muutosta vieläkään näy.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan isolta osin velaksi eikä velkaantuminen voi loputtomiin jatkua. Talouteen on pakko saada käänne. Ruotsissa työmarkkinoita on uudistettu ja naapurilla meneekin paremmin.
Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa sovittiin, ettei kokonaisveroaste nouse. Verojen korottaminen näyttää kuitenkin olevan edessä, jos rakenteelliset muutokset eivät etene.
Nyt puhutaan jo avoimesti, että edessä voi olla arvonlisäveron korotus. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan alvin korottaminen on vaihtoehto, jos kilpailukykyä ei saada parantumaan (LK 18.12.).
Korotus olisi hallitukselle iso tappio. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mielestä hallitus myöntäisi, etteivät rakenteelliset uudistukset onnistuneet.
Kauppalehdessä (29.12.) arvioidaan, että yleinen alv-prosentti voidaan nostaa 24 prosentista 25 prosenttiin eli samalla tasolle kuin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Muualla EU:ssa alv-verotus on Pohjoismaita kevyempää.
Arvonlisäveroa on viime vuosina kiristetty useita kertoja prosenttiyksiköllä ja joka kerta valtion kassaan on tullut noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa. Arvonlisävero onkin valtion tulonlähteistä tuottoisimpia. Alvin korottamisen yhteydessä hallitus on suunnitellut työantajamaksujen alentamista veronkorotuksesta saatavilla rahoilla.
Arvonlisäveron korotusta oikeudenmukaisempi vaihtoehto olisi, jos työmarkkinajärjestöiltä löytyisi halua joustaa. Alvin korotus kirpaisee eniten köyhimpiä, sillä köyhimpien tuloista valtaosa menee välttämättömyyshyödykkeisiin. Alvin nosto olisi merkki siitä, ettei rakenteiden muuttaminen etene.