Arvo Seppälä on nähnyt uransa aikana Ro­va­nie­men kasvun: jopa 30 vuotta suun­ni­tel­tu sil­ta­re­mont­ti ehti nähdä päi­vän­va­lon

Syyskuussa 1985 Arvo Seppälä aloitti rakennusmestarina Rovaniemen kaupungin palkkalistoilla. Kun huhtikuu koittaa, hän päättää pestinsä yhdyskuntatekniikan rakennuspäällikkönä. Loman jälkeen koittavat eläkepäivät.

Yli 30 vuoden ajan työnantajana toiminut kaupunki on kasvanut – ja kasvaa yhä. Rakennuspäällikön työhuonetta koristaa Rovaniemen kartta, jossa näkyy tulevia teitä ja asuinalueita. Suunnitelmissa kaupunki näyttää jo toisenlaiselta kuin nyt.

”Vennivaara kasvaa tällä hetkellä asuinalueista voimakkaimmin, se on mennyt jo ohi Pöykkölän”, Seppälä toteaa.

Karttaan on piirretty jo asuinalueen seuraavat laajennusvaiheet vuosille 2019 ja 2020. Jos suosio jatkuu, Vennivaarantie yhtyy Isoaavantiehen vuonna 2021.

Juuri nyt kaupunkilaiset totuttelevat elämään ilman Ounaskosken siltaa, joka suljettiin liikenteeltä maaliskuun alussa. Hankkeen käynnistyminen ilahduttaa Seppälää.

”Sillan korjausta ehdittiin suunnitella 30 vuotta. Lankut ovat olleet huonossa kunnossa niin kauan kuin muistan”, hän naurahtaa.

Samaan rytäkkään käynnistyy vielä Ounasvaaralle johtavan kadun kunnostaminen.

”Haitta on suuri, mutta toivon mukaan näin saadaan supistettua haitta kahdesta vuodesta yhteen.”

Tämä kuuluu Seppälän toimenkuvaan, töiden suunnittelu siten, että samalla kertaa saadaan kuntoon mahdollisimman monta asiaa, haitat kaupunkilaisille minimoiden.

Seppälän mukaan katuja on saneerattu viime vuodet samaan tahtiin vesijohtoverkoston kanssa. Myös kaukolämpöputket ja datakaapelit pyritään huomioimaan suunnitelmissa, ettei kadun valmistuttua tarvitsisi taas kaivaa.

Yksi asia on kuitenkin käynyt Seppälälle selväksi yli 30 vuotisen työuran aikana.

”Kun vanhaa korjataan, yllätyksiä tulee aina.”

Vuosikymmeniä sitten käsintehdyt piirustukset katujen alla kulkevista putkista ja kaapeleista eivät ole välttämättä luotettavia, jos piirustuksia ylipäätään on.

Nykyään katutyöt suunnitellaan ja maansiirtotyötkin toteutetaan tietokoneen avulla. Kaikki, mitä tehdään, dokumentoidaan tarkasti myös jälkipolville.

”Tiedä sitten nauravatko he näille tiedostoillemme samalla tavalla kuin me nyt 60-luvun skitsipapereille.”

Insinööriksi Seppälä opiskeli vasta kaupungin leivissä aloitettuaan. Työura alkoi maatalouspiirin maataloustoimistossa, jossa hän teki viljelysteitä asutustiloille ja metsäteitä porotiloille. Teknisen koulun jälkeen vuorossa oli kolmen vuoden pesti Tiehallinnossa, mistä hän siirtyi opettajaksi Kemijärvelle maanrakennuskoneen kuljettajakurssille.

Seppälän mukaan kaikista komennoista on ollut apua nykyisessä tehtävässä.

”Lapion varressa oppi, mitä työ on paikan päällä kohteessa. Opettajavuodet taas antoivat ymmärryksen siitä, mitä koneen ohjaamossa tapahtuu. Kommunikointi eri osapuolten kesken on helpompaa, kun on omaakin kokemusta tekemisestä. Tiehallinnosta mukaan tarttuivat lempilapseni: kustannuslaskenta ja päällysteasiat.”

Viime töikseen Seppälä valmistelee uuteen, selainpohjaiseen kustannuslaskenta-alustaan siirtymistä. Valmista pitäisi olla kahden viikon kuluttua.

Yhdyskuntatekniikan rakennuspäällikön työ on Seppälän mukaan paljolti yhteistyön tekemistä: neuvottelemista urakoitsijoiden kanssa ja suunnitelmien yhteensovittamista. Vuosien varrella kaupungin omasta työstä on luovuttu ja esimerkiksi Napapiirin energia ja vesi toimii nyt omana yhtiönään. Työnjohtajasta on tullut työn valvoja. Osa entisistä alaisista on perustanut yrityksen, joka on urakka kerrallaan kasvanut nykyiseen vahvuuteensa.

Seppälä kiittelee paikallisia yhteistyöyrityksiä.

”Täkäläisiä tekijöitä ei voi kuin kehua. Jos ongelmia on ollut, on kyseessä yleensä ollut muualta tullut urakoitsija.”

Seppälä uskoo neuvottelun voimaan käskyttämisen sijaan.

”Jos ongelmia ilmenee, istutaan alas ja mietitään yhdessä, niin yleensä aina ratkaisu löydetään.”

Seppälä sanoo olevansa onnekas, kun kohdalle on osunut hyviä esimiehiä koko työuran ajan.

”Kun on saanut luottoa omaan tekemiseen, on voinut tehdä parhaansa.”