Arvio: The Last Jedi on Star Wars -leffa kai­kil­la tu­tuil­la her­kuil­la va­rus­tet­tu­na

George Lucas loi nelisenkymmentä vuotta sitten Star Wars -trilogian. Se oli suuri menestys lippuluukuilla. Trilogia antoi vaikutteita lukuisille myöhemmille scifi-seikkailuille.

Trilogian ansioita lajityypille ei voi kiistää. Useimpien mielestä etenkin Imperiumin vastaisku on edelleen maittavaa katsottavaa.

Tuottajat huomasivat oitis Star Wars -elokuvien kaupallisen potentiaalin. Niiden pohjalta on kaupattu jos jonkinlaista tuotetta. Innokkaimmat fanit perustivat Englannissa oman Darth Vader -uskonlahkonkin.

Myyttinen hyvän ja pahan taistelu, ystävyys, perhetragediat ja uskonnollis-filosofiset pähkäilyt ovat tuttua Star Wars -ainesta. Voima, Darth Vaderin maski, valomiekat ja näyttävät avaruustaistelut kihelmöivät Star Wars -fanien sielua, oli kysymys vanhoista tai uusista uskovista.

Meille vähäisemmissä galakseissa lentäville uusimmat Star Wars -leffat näyttäytyvät enemmän taitavilta tuotteilta kuin uutta luovilta taideteoksilta. On niitä silti kiva katsella. Pahisten vertautuminen natseihin on sitä paitsi tervetullutta – etenkin näinä aikoina.

Katselin viikonlopun tietämillä varsinaisen saagan uusimman ja edellisen osan The Force Awakens sekä alkuperäistrilogian kaksi ensimmäistä osaa. Fani löytää niistä suuriakin eroja, mutta tavallinen heppu huomaa merkityksellisenä vain elokuvatekniikan ja vauhdin muuttuneen.

Sisällöltään Star Wars -leffat eivät poikkea tavattomasti toisistaan, ehkä ei ole tarkoituskaan. Fanit halunnevat uppoutua tuttuun maailmaan ilman mullistavia irtiottoja. Erilaisia variaatioita ja virityksiä kyllä nähdään, mutta ydin pysyy samana.

ohjaama ja kirjoittama Star Wars: The Last Jedi on suoraan jatkoa The Force Awakensille. Päähenkilöksi uusimman trilogian kakkososassa kasvava, vähitellen Voiman salat oppiva Rey ( Daisy Ridley ) houkuttelee vastahakoista ja vanhentunutta Luke Skywalkeria ( Mark Hamill ) palaamaan kehiin.

Häntä kaivataan pelastamaan Leia Organan ( Carrie Fisher ) johtama kapinallisten joukko pahan Ritarikunnan kynsistä. Koko galaksin tulevaisuus on pelissä.

Toinen isompi tapahtumaketju liittyy sankarimyytissä piehtaroivan lentäjän, Poe Dameronin ( Oscar Isaac ), Finnin ( John Boyega ) ja uuden hahmon, Rose Ticon ( Kelly Maria Tran ) juoniin kapinallisten auttamiseksi. Tico on tervetullut piristys.

Elokuvan ”syvällisin” aines keskittyy Reyn ja pahis Kylo Renin (Adam Driver ) väliseen jännitteeseen. Kylo Renin ristiriitojen repimä hahmo on The Force Awakensia vakuuttavammin käsitelty.

Muutkin näyttelijät ottavat oman roolinsa edellisosaa varteenotettavammin haltuunsa. Samahan tapahtui ekasta Star Warsista hypättäessä Imperiumin vastaiskuun.

Vanhaa Luke Skywalkeria esittävää Mark Hamillia on kehuttu, mutta Carrie Fisherillä on kyllä osassaan enemmän karismaa.

The Last Jedi on Star Wars -leffa kaikilla tutuilla herkuilla varustettuna. Se tarjoaa edeltäjäänsä paremmin rytmitettynä tunteita synkkyydestä huumoriin, toimintaa, ”syvällistä” pähkäilyä ja eittämättömän näyttävää visuaalisuutta. Luken ja Reyn kohtaamista jankataan toki liikaa. Elokuvan lapsellista dialogia enemmän miettiessä tulee vaivaantunut olo.

Suureelliset taistelut miellyttävät monien silmää. Sytyttävimpänä kahakkana loistaa silti eräs punaisen värin sävyttämä pienimuotoisempi taistelukohtaus.

Nuorimpia katsojia palkitaan söpöillä lintuhahmoilla. Lisäksi mukaan on ahdettu luonnonsuojelullista sisältöä.