Toisinaan konserteissa jää ihmettelemään, mikä illan teoksia yhdistävä punainen lanka oikein on.

Aasinsiltoja osaavat toki laatijat muotoilla kirjallisesti, mutta musiikillisen kokonaisuuden rakentaminen onkin jo haastavampaa. Siksi olikin ilahduttavaa, kuinka juonta ei tarvinnut nyt etsiä, vaan ohjelma muodostui selkeästi erilaisten voimakkaiden ja vähän haaleampien muistojen virraksi ja lopulta unohdukseen.