Arvio: Ihmisen osassa riittää pu­het­ta, to­tuut­ta vä­hem­män

Lukuisten televisiotöiden käsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Lehtola ohjasi nelisen vuotta sitten valkokankaalle Aikuisten pojan.

Hän palaa ison kankaan ääreen Kari Hotakaisen ja Lehtolan itsensä käsikirjoittamalla Ihmisen osalla. Elokuva ottaa lähtökohdaksi Hotakaisen samannimisen romaanin, mutta vain lähtökohdaksi.

Mustan komedian keskeisenä henkilönä nähdään konkurssin kokenut yrittäjä Pekka Malmikunnas (Hannu-Pekka Björkman). Konkurssi on hänelle äärettömän häpeän ja peittelyn paikka.

Hän on menettänyt kaiken. Asumus on vaihtunut purkamisen alla olevaan taloon. Ruoka hankitaan kepulikonstein, vaikkapa kuokkavieraana tuikituntemattoman vainajan muistotilaisuudessa.

Ainakin työmarkkinoilla iäkäs Pekka lähettelee enemmän tai vähemmän väärennettyjä työhakemuksia sinne tänne. Hän tarjoaa taitojaan nuorten yrittäjien ideapäivillä laihoin tuloksin.

Hän selittää tilanteestaan ummet ja lammet kaikille. Hän näyttäytyy vanhemmilleen ja sisarilleen edelleen menestyvänä ja varakkaana. Sisarukset eivät halua olla elämässä huonoja pärjääviä hekään. Hekin valehtelevat tai vähintään kaunistelevat omaa asemaansa.

Kaikki alkaa muuttua, kun Pekan vanhemmat (Leena Uotila ja Asko Sarkola) saapuvat maalta kaupunkiin. Pekan elämä muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, kun kulissi on pidettävä yllä ja kiusalliset tilanteet on luovittava parhain päin. Vain siskon tytär (Della McCloud) kertoo lapsen suulla totuuden.

Kyllä koira koiran tuntee, kuuluu sanonta. Elokuvaan on kirjoitettu lipevä elämäntapakauppias Kimmo Hienlahti (Kari Hietalahti), jonka suu käy Pekan tapaan. Puhetta riittää, mutta rehtiyttä ja totta ei nimeksikään.

Elokuvan asiat ovat ylilyötyinäkin totta. Kyllä tässä maailmassa konkursseja, häpeää, menestyksen himoa, suvaitsemattomuutta, pintakiiltoa, valehtelua ja tyhjää puhetta riittää. Loppupeleissä perhe on monelle se, josta kannattaa pitää kiinni.

Harmi vain, että kunnon ydin jää Ihmisen osassa saavuttamatta. Viimeinen isku puuttuu.

Tarjolla on toki nasevia huomioita, Hotakaisen terävää dialogia, tummaa huumoria ja ennen kaikkea kauttaaltaan mainiota näyttelemistä. Hannu-Pekka Björkman loistaa osassaan todennäköisesti monen palkinnon arvoisesti.

Kaiken lisäksi leffassa on mieleenjäävä kohtaus, jossa Pekka joutuu esittämään iäkkäämmälle rouvalle tämän vaatimia temppuja. Kohtaus herättänee ristiriitaisia tunteita. Jostain syystä itse nauroin, vaikka itkukin olisi ollut mahdollinen.