Arto Paasilinna sai balsamia haavoihinsa edettyään kotimaan kriitikkojen sylkykupista arvostetuksi, miljoonamyyntiin ulkomailla yltäneeksi menestyskirjailijaksi. Maanantaina kuolleen Paasilinnan aikalainen ja kollega Antti Tuuri pitää herkullisena tapaa, jolla Suomen kulttuuripiirien soraäänet hiipuivat.
– Arto Paasilinnasta tehtiin kotimaassakin lopulta suuri ajattelija ja filosofi. Itse en häntä sellaisena pitänyt, vaan hän oli loistava tarinankertoja. Sillä tavoin hän sai lukijat mukaan Suomessa ja ulkomailla.
Tuurin mukaan Paasilinnan ura on malliesimerkki siitä, että kansainvälisyyteen riittää paikallinen, yleisinhimillinen tarina.
– Toki on samalla niin, että kun katsoo Paasilinnan lausetta, niin se on hyvän kirjailijan hyvä lause. Peruslause ei petä.
Arto Paasilinnan pitkän uran keskeisinä teoksina Tuuri pitää tämän alkupään tuotantoa, etenkin romaaneita Ulvova mylläri ja Jäniksen vuosi.
– Kirjallisuus on laji, jossa 20 vuoden kuluttua teoksen julkaisusta voidaan katsoa, vieläkö se kirja elää. Ainakin nuo kirjat Arton tuotannosta kestävät aikaa.
Paasilinnan myöhemmän kauden tarinoita voi Tuurin mielestä pitää aikuisten satuina.
Paasilinnan tuotantoa on käännetty yli 40 kielelle, ja maailmanlaajuisesti teoksia on myyty yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Suomen viime vuosikymmenten käännetyin kirjailija Paasilinna kuoli 76-vuotiaana hoitokodissa Espoossa.
"Kirjoitti vakavista asioista hauskasti"
Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa. Hänen ranskalaisen kustannusyhtiönsä Denoelin edustaja Cecile Gateff arvioi Pariisin kirjamessuilla vuonna 2011, että ranskalaisiin ovat vedonneet Paasilinnan huumori, ekologinen sanoma, maanläheisyys ja vallanpitäjien pilkkaaminen.
– Hän on kirjoittanut vakavista asioista hauskasti. Ranskalaiset ovat vakavia ihmisiä, mutta me tarvitsemme hauskoja kirjoja. Paasilinna on filosofista viihdettä, Gateff luonnehti.
Myös esimerkiksi Italiassa suomalaiskirjailija löysi runsaasti lukijoita.
Kotimaassa kriitikot parjasivat vuosikausia Paasilinnan hengentuotteita. Sitä arvonsa tuntenut kirjailija ei katsonut hyvällä.
– Jos arvostelussa mennään henkilökohtaiselle tasolle, silloin tulistun. Olen kuin kierretty karhu, joka on talvehtinut hankien alla, Paasilinna puhisi STT:lle antamassaan 60-vuotishaastattelussa.
Reilu ja rehvakas pohjoisen mies
Antti Tuurin mielestä sekä Paasilinnan tekstissä että hänen persoonassaan näkyivät selvästi juuret Lapissa.
– Kyllä hän oli pohjoisen mies loppuun saakka: sekä reilu että rehvakas. Arto oli valtavan mukava mies – selvin päin, Tuuri muotoilee.
Paasilinna itse sanoi olevansa vakaa suomalainen mies, joka hoitaa asiansa niin hyvin kuin suinkin kykenee. Kynällään vaurastunut mies viittasi kintaalla osakkeille – sijoitukset kohdistuivat maahan ja rakennuksiin.
– Raha tehdään työllä, eikä millään keinottelulla!
Kiteytys Paasilinnalta löytyi myös suomalaisen miehen suhteesta naiseen.
– Jos miehillä ei ole asiaa, vetäydymme omiin oloihimme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö rakastaisi naisia.
Arto Paasilinnan tuotanto käsittää 35 romaania ja suuren joukon muita teoksia. Kirjailijanura päättyi, kun hän sai aivoinfarktin syksyllä 2009. Terveys ei enää sen jälkeen sallinut kirjoittamista.
Menestyskirjailija harrasti saunojen rakentelua
Arto Paasilinna syntyi 20.4.1942 Kittilässä.
Opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa 1962–63.
Runsaasti työkokemusta toimittajana: muiden muassa Warkauden Lehdessä, Kainuun Sanomissa, Avussa sekä vakituisena avustajana Suomen Kuvalehdessä.
Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja ja Nuoren Voiman päätoimittaja 1973–74.
Kaikkiaan 35 julkaistua romaania. Ensimmäinen julkaisu reportaasiromaani Karhunkaataja Ikä-Alpi (1964).
Kirjoja käännetty yli 40 kielelle.
Jussi-patsas 1978.
Valtakunnallinen keksintöpalkinto 1984.
Kirjaviisas-veistos 1988.
Prix Litteraire Air Inter 1989.
Vuoden espoolainen 1993.
Giuseppe Acerbi -kirjallisuuspalkinto 1994.
Harrasti saunojen rakentelua.
Veljistä kirjailijoita myös Erno, Reino ja Mauri Paasilinna.