Armeniassa pohdittiin sunnuntaina, mitä tapahtui oppositiopoliitikolle ja mielenosoitusjohtajalle Nikol Pashinianille, joka katosi pian sen jälkeen kun tapaaminen pääministeri Serzh Sarkisianin kanssa loppui aamulla heti alkuunsa.
Armenian poliisin mukaan Pashiniania ei ole pidätetty, mikä olisikin vastoin lakia, sillä kansanedustajana häntä ei voida pidättää ilman parlamentin lupaa. Yleisen syyttäjän kanslian mukaan Pashiniani ja kaksi muuta oppositiopoliitikkoa olisi kuitenkin otettu kiinni, koska he ovat syyllistyneet "sosiaalisesti vaarallisiin tekoihin".
Pääministerin ja Pashianin tapaaminen televisiokameroiden edessä loppui jo heti kättelyssä Sarkisianin syytettyä Pashiniania kiristyksestä.
– Tulin keskustelemaan erostanne, Pashinian sanoi Sarkisianille.
– Tämä ei ole vuoropuhelua, tämä on kiristystä, Sarkisian vastasi.
– Ette ymmärrä Armenian tilannetta. Valta on nyt kansan käsissä, Pashinian jatkoi.
Tähän Sarkisian kommentoi, ettei puolue, joka on saanut parlamenttivaaleissa kahdeksan prosentin kannatuksen, voi puhua kansan puolesta, minkä jälkeen hän kehotti Pashiniania palamaan laillisuuden tielle tai hän saa vastata seurauksista. Tämän jälkeen pääministeri poistui tapaamisesta.
Pashinian ilmoitti aamun kariutuneiden keskustelujen jälkeen, että pääministeri kampeaminen vallasta jatkuu entistä ponnekkaammin. Samalla hän kehotti poliiseja "laskemaan aseensa ja liittymään mielenosoituksiin"
Mielenosoitukset jatkuivat
Tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat sunnuntaina Tasavallan aukiolle Jerevaniin protestoimaan Pashinianin mahdollista pidätystä. Poliisin mukaan satoja pidätettiin ja kymmenkunta joutui paikkaamaan vammojaan sairaalassa.
Mellakkapoliisien kerrottiin käyttäneen muun muassa tainnutuskranaatteja mielenosoittajia vastaan.
Armeniassa on toista viikkoa järjestetty Sarkisianin vastaisia mielenosoituksia, joissa on vaadittu hänen eroaan.
Armenian parlamentti valitsi 63-vuotiaan Sarkisianin tiistaina pääministeriksi äänin 77–17. Vastaehdokkaita ei ollut.
Sarkisian on tätä ennen toiminut presidenttinä vuodesta 2008. Lain mukaan hän ei enää voinut jatkaa tehtävässä. Sen sijaan perustuslakia muutettiin hiljattain siten, että valtaa siirtyi parlamentille ja presidentin rooli jäi lähinnä seremonialliseksi.
Mielenosoittajat arvostelevat Sarkisiania Armenian huonosta taloustilanteesta, korruptiosta ja mahtavien oligarkkien vaikutusvallasta.
EU kertoi olevansa huolissaan Armenian kriisistä ja kehotti kannanotossaan osapuolia malttiin ja dialogiin, jotta tilanne saadaan ratkaistua rauhanomaisesti.
Neuvostoajan pitkä varjo
Armenia julistautui itsenäiseksi syyskuussa 1991 kansanäänestyksen jälkeen. Maan ensimmäinen presidentti oli entinen toisinajattelija Levon Ter-Petrosjan.
Armenia ja naapurivaltio Azerbaidzhan taistelivat Vuoristo-Karabahin alueen hallinnasta vuosina 1992–1994. Konflikti päättyi aselepoon, mutta rauhaa ei koskaan tehty. Maiden välinen kahakointi on jatkunut näihin päiviin asti.
Levon Ter-Petrosjan erosi konfliktin seurauksena vuonna 1998. Hänen tilalleen nousi Robert Kotsharian.
Vuonna 1999 pääministeri Vazgen Sarkisian, parlamentin puhemies ja kuusi muuta virkailijaa kuolivat parlamenttiin tehdyssä iskussa. Isku poiki kuukausien levottomuudet, jotka Kotsharian onnistui lopulta taltuttamaan. Hänet valittiin uudelleen presidentiksi maaliskuussa 2003.
Venäjämielinen Serzh Sarkisian valittiin presidentiksi ensimmäisellä kierroksella vuonna 2008. Vaalien rehellisyyttä on epäilty laajalti.
Vuonna 2015 maasta tuli parlamentaarinen tasavalta. Opposition mukaan uudistuksen ainoa tarkoitus oli varmistaa se, että Sarkisian saa jatkaa vallassa pääministerinä, koska presidenttinä hän ei olisi voinut sitä enää tehdä.