Ilmasto lämpenee, arktisen alueen jäätiköt sulavat, merien pinta nousee, merivirtojen suunta muuttuu, Golf-virta hiipuu, ihmiset joutuvat lähtemään kotiseudultaan, ilmastopakolaisuus lisääntyy.
On helppo maalailla uhkaavia kuvia siitä, mitä arktisella alueella voi tapahtua. Kyse ei ole siis siitä, että ilmastonmuutos olisi vain alueella asuvien kysymys tai luonnonvarojen hyödyntämistä tähyävien yritysten mahdollisuus.
Arktinen on ilmastonmuutoksen näkökulmasta koko maailman kysymys. Merenpinnan nousu kohdistuu yhtä lailla eteläisen pallonpuoliskon kuin arktisen alueen asukkaisiin.
Se on myös luonnonvarojen näkökulmasta koko maailman kysymys. Alueella on valtavat energiavarannot, ja myös hajanaisesti selvitetyt metallivarannot. Niiden hyödyntäminen ehti kalkkiviivoille ennen nyt vallitsevaa maailmantalouden hitaan kasvun kautta.
Voi olla, että öljy ja maakaasu voidaan lähivuosikymmeninä korvata muilla energiamuodoilla. Mutta jos niin ei käy, seuraava maailmantalouden nousukausi avaa kilpajuoksun arktiselle alueelle.
EU joutuu huhtikuussa julkistettavassa arktisessa tiedonannossa paitsi paljon vartijaksi, taiteilemaan ristiriitaisten tavoitteiden verkostossa. Se on aiemmassa strategiassa tasapainoillut ilmastonmuutokseen vaikuttamisen, alueen asukkaiden elinmahdollisuuksien turvaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen välillä. Näihin kaikkiin vastaaminen on myös Suomen intressissä nyt kun EU linjaa pohjoisen politiikkaansa.
Löytyykö tasapainoinen ratkaisu? Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ei jaa mielipiteitä. Sen todisti Pariisin kokous. Alkuperäiskansat ja alueen asukkaat hyötyvät, jos taloudellinen kehitys alueella virkistyy.
Mutta haavoittuva ympäristö? Arktisen aarreaitan luonnonvarojen hyödyntämisen on tapahduttava paitsi ympäristön kannalta kestävästi, myös niin, että merkittävä osa hyödystä jää alueella asuvien hyväksi. Se myös takaa hyväksyttävyyden taloudelliselle toiminnalle.
EU:ssa arktinen joutuu kilpailemaan huomiosta Venäjän, Lähi-Idän, Välimeren eteläpuolisen alueen, Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja kehityspolitiikan kanssa.
Juuri nyt arktisella alueella on rauha maassa. Mutta se ei tarkoita, että turvallisuuspoliittinen rauhallisuus säilyy myös tulevaisuudessa.