Ark­ti­nen keskus jul­kai­si tukun vi­deoi­ta saa­me­lais­ten pe­rin­ne­tie­dois­ta – Katso, miten tehdään vasalle kor­va­merk­ki

Perinnetietoa on tarkoitus hyödyntää laajemmin ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa.

Lapin yliopiston Arktinen keskus on julkaissut videoita siitä, miten perinteet elävät saamelaisessa kulttuurissa nykypäivänä. Videot on taltioitu yhdessä saamelaisten kanssa, ja ne ovat kaikkien katseltavissa Arktisen keskuksen verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.

Videoiden taustalla on Nesslingin Säätiön rahoittama Saamelaisten perinnetiedon sisällyttäminen ympäristöpäätöksentekoon -hanke. Siinä on kerätty saamelaisten poronhoitoon ja yleisemmin maankäyttöön liittyvää perinteistä tietoa, jota on käytetty hyödyksi erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Käsivarressa.

Perinnetietoa on tarkoitus hyödyntää laajemmin ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa. Hanke suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Käsivarren Akwé: Kon -ryhmän jäsenten ja muiden paikallisten kanssa.

Käsivarressa saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat erottamattomalla tavalla yhteydessä toisiinsa, ja saamelaisten perinnetietoa on kerätty haastattelemalla paikallisia poronhoitoa harjoittaneita saamelaisia, todetaan Arktisen keskuksen tiedotteessa.

Videoille on taltioitu tapoja, joissa perinteet elävät nykyporonhoidossa, kuten porojen kiinniottoa suopungilla, vasojen merkkausta leikattavalla poromerkillä, porojen nylkemistä ja lihan käsittelyä.

Videoilla pääsee myös katsomaan, miltä erottelu näyttää poron näkökulmasta sarviin kiinnitetyn kameran avulla.

- Olemme keränneet Käsivarressa tietoa erityisesti alueella käytetystä perinteisestä poronhoitomallista, joka perustuu siitajärjestelmään. Paikallisessa saamelaisyhteisössä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, että ympäristöä koskevissa päätöksenteossa otetaan huomioon poronhoidon harjoittamisen jakautuminen kolmeen erilliseen kyläryhmään Käsivarressa, kertoo tutkimusassistentti Assi Harkoma Arktisesta keskuksesta.

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 31.1.2017 Helsingissä, ja siellä käsiteltiin sitä, miten saamelaisten kotiseutualueelle suunniteltavien hankkeiden vaikutuksia voitaisiin arvioida tulevaisuudessa tehokkaammin. Hankkeen loppuraportti julkaistaan lähiaikoina suomeksi ja pohjoissaameksi.

Ilmoita asiavirheestä