Hallitus ei voi esiintyä koulutuksen puolustajana edes kehysriihen jälkeen, oppositio viestitti välikysymyskeskustelussa. Hallituksen mukaan taas koulutus on säästölistalla, koska vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kaikesta on leikattava.
Tiistai-iltana päättyneen kehysriihen koulutuspäätöksiä puitiin tuoreeltaan keskiviikolle osuneessa välikysymyskeskustelussa. Oppositio tivasi hallitukselta sen myöntämästä noin 100 miljoonan euron kertaluonteisesta hankerahasta, joka on tarkoitettu nuorille tutkijoille ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myönsi, että täysin uutta rahaa ei ole ilmestynyt, vaan rahat ovat peräisin opintotuen leikkaamisesta.
- Kehysriihessä myönnetty lisäys on pelkkää laastaria verilöylyn paikkaamiseen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kritisoi.
Pitkällä aikavälillä opintotuesta leikataan 122 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman tavoite oli 150 miljoonaa euroa. Korkeakouluopiskelijan kuukausittainen opintoraha laskee noin 80 eurolla.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) halusi johdatella keskustelua rahasta kohti koulutuksen sisältöä. Hän sanoi, että lapsia pitäisi valmistaa maailmaan, jossa ajoneuvoissa ei ole kuljettajia ja tekoäly tunnistaa sairaudet lääkäriä tehokkaammin.
- Me olemme menossa kohti sellaista järjestelmää, jossa joudumme koko ajan kouluttamaan itsemme uudestaan, Stubb sanoi.
Hallitus ja oppositio kiistelivät myös kehysriihen tuloksista. Hallituksen mukaan koulutus ja opetus säästyivät kehysriihessä lisäleikkauksilta. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n tulkinnan mukaan omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksen 47 miljoonan euron säästö on koulutusleikkaus, koska se heikentää työttömäksi jääneen koulutusmahdollisuuksia.
- Tällä kertaa koulutuslupauksenne kesti hallituksen tiedotteen julkaisuun asti. Sieltä saimme lukea uudesta koulutusleikkauksesta, Eeva-Johanna Eloranta (sd.) sanoi.
Hallituksen mukaan kyseessä on matkakulusäästö. Kyseessä on matkakorvaus, jota on maksettu työttömälle, joka on opiskellut. Työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan säästetyt rahat siirretään palkkatukeen ja starttirahaan, joten kyseessä ei ole leikkaus.
Antti Lindtmanin (sd.) mielestä koulutusmahdollisuuksien heikentyminen voi estää uudelleen työllistymisen. Oppositiosta myös kritisoitiin, että hallitus estää Stubbin vaatiman jatkuvan kouluttautumisen.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esitti puheenvuoronsa lopuksi epäluottamuslausetta hallitukselle. Hallituksen luottamuksesta äänestetään myöhemmin.
- Tiistaiset kehysriihipäätökset eivät tätä karmeata kokonaistilannetta muuta, vaikka koulutus nyt säästyikin uusilta lisäleikkauksilta, Henriksson perusteli.
Keskustelun lomassa poliitikot esittelivät uusia koulutuslupauksia. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö lupasi, että vihreiden palatessa hallitukseen koulutusleikkaukset perutaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) taas lupasi, että maksuttomasta koulutuksesta hänen hallituksensa ei tingi.
Hallituksen kehysriihessä päättämät leikkaukset kurittavat myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja peruspäivärahaa. Sulaneiden indeksijäädytysten korvaamiseksi hallitus päätti tiistaina päättyneessä kehysriihessä 0,85 prosentin tasasuuruisesta leikkauksesta vastaaviin menoihin.
- Menojen leikkaukset koskevat yleensä köyhimpiä ihmisiä, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Kehysriihessä linjattiin myös työttömyysturvan ehtojen tiukennuksista. Tiedossa on, että esimerkiksi työn vastaanottovelvoitteen kiristymisestä pidetään kiinni hallitusohjelman mukaisesti. Yksityiskohdissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömien autonomistajien odotetaan jatkossa ottavan töitä myös kauempaa kuin 80 kilometrin säteeltä kotoa. Yksityiskohtia tarkennetaan vielä huhtikuun aikana. Hallituslähteen mukaan on todennäköistä, että työttömän on tulevaisuudessa esimerkiksi vastaanotettava muun alan työtä yhä matalammalla kynnyksellä.
Työtön voi yrittää työllistyä myös peruspäivärahan avulla, kun tukea voi tulevaisuudessa käyttää palkkatukena tai yrityksen starttirahana. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle voitaisiin myöntää vuodeksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että toteutus voi kaatua yksityiskohtiin.
- Tämä on monimutkainen asia toteuttaa. On paljon pieniä yrityksiä, jotka taistelevat olemassaolostaan. Ne voivat joutua lopettamaan toimintansa, kun tulee uusi joukko kilpailijoita. Sitten yrittäjät puolestaan ovat työvoimahallinnon asiakkaana, Maliranta arvioi.
Vaikutusarvioiden mukaan peruspäivärahan käyttömahdollisuuksien laajentaminen saisi yli 10 000 työtöntä liikkeelle. Olli Koski huomauttaa, että lähtökohtaisesti ei voida silti olettaa, että kaikki työttömät haluaisivat yrittäjiksi.
- Homma voi vesittyä myös TE-toimistojen väkimäärän vähäisyyteen, kun ei pystytä tarjoamaan tarpeeksi palveluja, Koski sanoo.