Ár­be­vi­ro­laš dáid­duid eai šat oahpa

Čoavddusin evttohit skuvlema


Jávrri Juhán Niillas, Niilo Aikio sávvá ahte nuorat boahttevuođas ain dieđášedje, goas rievssat viehká ordarájis ja goas vuobmevuođus.
Jávrri Juhán Niillas, Niilo Aikio sávvá ahte nuorat boahttevuođas ain dieđášedje, goas rievssat viehká ordarájis ja goas vuobmevuođus.
Kuva: Outi Paadar

Vuorrasut buolvva fuolla árbevirolaš bivdovugiid dieđuin ja dáidduin gullosta ain duollet dálle, eandalii dalle go lea sáhka Deanu bivddus.

– Sávašin ahte nuorat geardi juobe dieđášii man birra lea sáhka, go gullet olbmuid hállamin buođđumis ja gárdumis, vai dovdet gullevašvuođa, dadjá Jávrri Juhán Niillas, Niilo Aikio.

Son lea oahpahan skuvlalaččaide gárduma.

– Oahppit eai máhttán gárdut muhto ledje nu movtta, go besse leat fárus ja oahppat, čilge Aikio ja sávvá ahte muhtun sis gárddošii ieš boahttevuođas.

Son sávvá ahte skuvllat álggášedje eanet oahpahit árbevirolaš bivdovugiid.

Girjjiide čállán árbedieđu

Aikio lea čállán Nigá girjjiid, maidda son lea čállán maid oahpahusaid ja čilgen mo ovdamearkan su mánnávuođas gárdo. Son sávvá ahte oahpaheaddjit válddášedje girjjiid oassin oahpahusa.

– Jurdda livčče čállit oahpaheaddjiid várás vel ofelačča, mas čilgejuvvojit noveallaid oahpahusat vai livčče álkit geavahit girjji, smiehtada Aikio.

Son lea johtán skuvlagalledemiiguin ja muitalan Nigá fearániid birra.

– Mánát bohtet de maŋŋá jearrat leago duohta mii girjjis lohká, lohká Aikio ja šuohkihago go su mánná- ja nuorravuohta leat nu vieris dálá áigge skuvlalaččaide.

Jurdda leage ahte girjjit, videot ja jietnagirjjit leat veahkkin doallamin sámi árbevieruid heakkas.

Čoavddusin árbemáhtu skuvla

Oahpaheaddji Åsá Márgget Anti lea vuođđudan Skilla-Skálla skuvlla, mii oahpaha boazosámi árbemáhtu.
Oahpaheaddji Åsá Márgget Anti lea vuođđudan Skilla-Skálla skuvlla, mii oahpaha boazosámi árbemáhtu.
Kuva: Aasa Margget Anti

Mánáide ja nuoraide leat dievva iešguđegelágan astoáiggefálaldagat ja -skuvllat dego partio -doaibma, gos oahpahuvvojit earret eará luonddus johtima ja vánddardeami.

Muhto oahpaheaddji Åsá Márgget Anti lea fuomášan bidjat johtui Skilla-Skálla skuvlafálaldaga, mii bargá erenoamážit boazosámiid árbemáhtuin.

– Lean fuolas das, ohppetgo mánát ja nuorat šat boazosámi árbemáhtu, dego boazonamahusaid, njoarostit, dadjá Anti.

Son lea doaimmalaš olmmoš, gii lea earret eará hearggástallan ja gazzan sámi oahpaheaddjioahpu Sámi allaskuvllas.

– Árbemáhtu ferte formaliseret ja danin lea šaddan Skilla-Skálla skuvla, vai lágidemiide lea álkit boahtit fárrui. Eat sáhte vuordit ahte earát bohtet midjiide oahpahit árbemáhtu. Ferte ieža bargagoahtit dan ovdii juos háliidit ahte máhttu seailu ja sirdašuvvá čuovvovaš buolvvaide, čilge Anti.

Son sávvá ahte šattašedje eanet árbemáhttoskuvllat buot ahkásaččaide, ii dušše mánáide ja nuoraide.

KOMMEANTA: ČOVDOSIID ÁIGI
Outi Paadar

Árbevirolaš ealáhusaid gáržžohallan ja jávkan lea bahča ja bávččas proseassa. Birgenvuogit mat leat ealihan olbmuid Sámis ovddeš áigge, eai leat šat nu máŋgasiid ealáhussan. Beroštupmi dáidda gal lea.

Ságastallan árbevirolaš máhtu jávkamis ja das go nuorat eai šat oahpa daid, gáibida juo čuovvovaš lávkki. 

Okta vuogas čoavddus orru leamen skuvlla bokte oahpahit dieđu ja dáiddu. Muhto skuvllatge sáhttet leat máŋggaláganat, nu mo Skilla-Skálla skuvlla ovdamearka čujuha. Dat sáhttá leat dego astoáiggefálaldat.

Sámegielaid ovdii leat rahčan jo guhkit áigge ja bohtosat oidnojit.

Árbevirolaš máhttu lea maid dehálaš. Jos árbevirolaš vuogit, dáiddut ja diehtu galget seailut, juoga ferte dahkkot nu guhká go mis vel leat árbečeahpit geat sáhttet oahpahit nuorabuid.

Perinteiset taidot uhkaavat kadota

  • Vanhempi sukupolvi on huolissaan perinteisten pyyntitietojen ja taitojen katoamisesta.
  • Kirjailija Niilo Aikio on siirtänyt osaamistaan opettamalla, kirjoittanut kirjoja ja tehnyt videoita.
  • Ratkaisuksi esitetään, että koulut opettaisivat taitoja tai perustettavaksi perinnekouluja.