Tähtijuttu: Kan­sal­lis­puis­to kas­vat­ti Sal­la­tun­tu­rin ve­to­voi­maa

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Mainos Black Friday -tarjouksena Lapin Kansa Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Antti Ruus­ka­nen kätki tahdon ja ko­vuu­den lup­sak­kuu­teen - " Oli­si­han se vielä ollut, jos olisi mennyt yhek­sän­kymp­piä"

Keihäänheiton Euroopan mestarin ja olympiamitalistin tavoitteellisuus paljastui jo ennen kouluvuosia. Nyt tavoitteet ovat metsäalalla yhteisyrityksessä Tero Pitkämäen kanssa.

Yksi erikoisuun Antti Ruuskasen uralle oli Lontoon olympiahopean saaminen Lahden MM-hiihdoissa 2017. Sen kävi jakamassa kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach. Pronssi kirkastui hopeaksi kilpakumppanin dopingkäryn vuoksi.
Yksi erikoisuun Antti Ruuskasen uralle oli Lontoon olympiahopean saaminen Lahden MM-hiihdoissa 2017. Sen kävi jakamassa kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach. Pronssi kirkastui hopeaksi kilpakumppanin dopingkäryn vuoksi.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Kasvuympäristö maalaistalossa, lapsuuden unelmat ja haaveet sekä tavoitteellisuus tekivät Antti Ruuskasesta menestyvän huippu-urheilijan. Ruuskanen väläytti lujaa tahtoaan jo nelivuotiaana, kun hän Matti Nykäsen menestyksen innostamana ilmoitti, että hänestäkin tulee olympiavoittaja.

Kolmikymppisenä Ruuskasesta tuli Euroopan mestari. Sitä ennen hän oli saavuttanut olympiahopean ja täydensi vielä arvokisojen mitalikokoelmansa kolmeen EM-pronssilla.

Mittava keihäsura päättyi viime vuonna, kun kolhuja kokenut keho ei enää totellut tahtoa. Sen jälkeen Ruuskanen on suunnannut tavoitteensa metsäalan yritykseen, jonka hän perusti kilpakumppaninsa Tero Pitkämäen kanssa.

– Ei ole pelkoa, että tarvitsee kirjoittaa Ruuskasen comebackista keihäänheittoon. Se on varma juttu, Ruuskanen lupaa ja nauraa päälle.

– Lopetuspäätös oli vaikea ja raskas, mutta vähän myöhemmin se oli jo suuri helpotus. Keihäänheittoon tuli jo annettua kaikki.

Ruuskasesta, 38, ilmestyy tiistaina Leena Lehtolaisen kirjoittama kirja Rätingin paikka (Tammi).

Tytär "mahtvinta mitä voi olla"

Ruuskasen elämä on asettunut mukavasti uomiinsa. Avopuolison lisäksi perheeseen kuuluu kymmenen kuukauden ikäinen tytär.

– Se on mahtavinta, mitä voi olla, Ruuskanen vakuuttaa.

Unelmat ja tavoitteet Ruuskanen kanavoi nyt yrittäjyyteen.

– Teron kanssa kilpailtiin paljon. Urheilun jälkeen tuumittiin, mikä olisi mahdollisimman kilpailtu ala ja rytkästiin tämmönen metsäalan yritys kollegan kanssa, Ruuskanen kertoo.

Ruuskasen mielestä urheilu-ura valmisti hyvin yrittäjyyteen.

– Urheilijahan on yrittäjä, Ruuskanen sanoo.

– Se osa tässä on säilynyt. Palo tehdä juttuja, palo tehdä asioita eri tavalla, valmius haastaa itseä ja tarvittaessa poistua mukavuusalueelta.

Rätingin paikka on tuore kirja Antti Ruuskasesta.
Rätingin paikka on tuore kirja Antti Ruuskasesta.
Kuva: Tammi

Olympiaronssi kirkastui hopeaan

Urheilussa Ruuskanen saavutti mukavasti mitalimenestystä, mutta samalla hän kasvoi lupsakkaalla esiintymisellään mitaleita ja saavutuksiaan isommaksi. Lontoon 2012 olympialaisissa hänestä tuli "Ronssi-Ruuskanen", mutta mitali kirkastui myöhemmin hopeiseksi vastustajan dopingkäryn jälkeen.

Zürichin 2014 kisojen Euroopan mestaruus ja olympiamitali ovat Ruuskasen merkittävimmät saavutukset, mutta tunnetasolla suurimmat elämykset eivät ole yhtä ilmeisiä.

Ruuskanen vakuuttui mahdollisuuksistaan, kun hän sijoittui nuorten EM-kisoissa 2003 Teemu Wirkkalan ja Tero Järvenpään jälkeen kolmanneksi.

Ura oli ollut sitä ennen katkolla kyynärpääleikkausten takia.

– Sitten EM-kisoissa tuli se tunne, kun onnistuu ja saa mitalin. Sain uralle sellaisen sykäyksen, että pystyin siirtymään aikuisten puolelle.

Toinen tunnekuohu osui Porin 2015 Kalevan kisoihin.

Pitkämäki avasi kilpailun tylysti tuloksella 87,72. Ruuskanen onnistui runttaamaan viimeisellä vuorollaan ennätyksensä 88,98.

– Oma ennätys, Pielaveden ennätys, Suomen mestaruus ja pystyin viimeisellä kierroksella viemään tikkarin Tero Pitkämäeltä, Ruuskanen virnistää.

– Se taisteluvoitto tuntui hyvältä.

Ruuskanen nauttii muistosta hetken. Sitten huippu-urheilijan luonne herää horroksesta.

– Olisihan se vielä ollut, jos olisi mennyt yheksänkymppiä. Silloin siinä vasta olisi ollut tyytyväinen mies.