Antti Kaik­ko­ses­ta ja Katri Kul­mu­nis­ta alkoi vihdoin löytyä eroja – "En ym­mär­rä, mitä ihminen tekee 8 000–10 000 euron eläk­keel­lä"

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen vastasivat jälleen kysymyksiin.

Kuva: Pekka Aho

Millä keskustan kannatus lähtee nousuun?

Antti Kaikkonen: Puolueen on oltava tavallisen kansan asialla ja puhuttava politiikan selko-suomea. Näin saamme palautettua keskustaväen itseluottamuksen. Toisekseen luottamus meihin vahvistuu, kun puheet ja teot vastaavat toisiaan.

Katri Kulmuni: Toivolla. Keskustan täytyy taistella vimmatusti jokaisen kotiseudun puolesta. Alueet ja kaupunginosat eriytyvät. Silloin myös ihmiset eriytyvät ja he kokevat epäarvoisuutta. Puolueen pitää antaa tulevaisuuteen uskovia ratkaisuja.

Nimeä kaksi palvelua, jotka ehdottomasti on säilytettävä myös maaseudulla.

Kaikkonen: Tieverkon pitää olla sorateitä myöten kunnossa. Terveyspalvelujen on oltava kohtuullisen matkan päässä.

Kulmuni: Perustuslaki takaa yhdenvertaiset olosuhteet missä tahansa päin maata. Väylät ja sähköiset yhteydet ovat kunnossa. Ihmisten palvelujen pitää olla lähellä ja saavutettavia. Lapset pääsevät kouluun ja ikäihmiset saavat hoivaa.

Millä eväillä puolue saa jalansijaa suurissa kaupungeissa?

Kaikkonen: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi nostetaan keskustapolitiikan kärkipäähän. Vastuulliselle tolkun luontosuhteelle on kannatusta myös kaupungeissa.

Kulmuni: On tartuttava paikallisiin kysymyksiin. Kaupunginosat ja korttelit ovat asukkaiden kotiseutuja ja keskustalla pitää olla niissä kasvoja, jotka tekevät työtä paikallisella tasolla. Palvelut voivat olla kaukana myös kaupungissa.

Antti Kaikkonen ihailee Johannes Virolaista ja pitää toukokuusta.

Kuva: Joel Maisalmi

Pitäisikö valtion laitoksia hajasijoittaa maakuntiin entistä voimakkaammin?

Kaikkonen: On hyvä selvittää, mitkä laitokset tai virastot voisivat toimia muualla kuin Helsingissä. Seuraavan vuosikymmenen aikana kymmeniä tuhansia valtion työntekijöitä jää eläkkeelle tai siirtyy muihin tehtäviin. Näitä vakansseja täytettäessä pitäisi katsoa, voisiko tehtävää toteuttaa muuallakin kuin isoimpien kaupunkien hallintokortteleissa. Ainakin osaa voi.

Kulmuni: Työntekijät voisivat itse valita yhä useammin työskentelypisteensä. Työntekijä voisi olla esimerkiksi kolme päivää omalla kotiseudulla etäyhteyksien päässä ja kaksi päivää työpaikallaan. Valtio voisi olla esimerkki uusista työskentelytavoista.

Miten hillitsisit muuttopainetta pääkaupunkiseudulle?

Kaikkonen: Holtiton väestön kasvu ei ole pääkaupunkiseudulla asuvan eikä muun Suomen etu. Asumisen hinta on noussut sietämättömän korkeaksi, liikenne ruuhkautuu ja palvelut sakkaavat. Oleellista on, että työtä riittää ja palvelut ovat saatavilla ympäri Suomen. Tasapainoisempi aluekehitys helpottaisi asuntojen hintapaineita Helsingissä.

Kulmuni: Kuntien olisi mietittävä kaavoituspolitiikkaansa. Helsingissä on suuri määrä toimistotiloja, joita voisi muuttaa asunnoiksi. Muuttopaineen hillintään paras keino on, että Suomi on elinvoimainen kauttaaltaan.

Mikä on se oppilasmäärä, joka tarvitaan pienten kyläkoulujen säilyttämiseksi?

Kaikkonen: Riippuu siitä, kuinka lähellä seuraava koulu on. Noin 20 oppilaan määrällä voi vielä pärjätä, mutta jos mennään kovin paljon sen alle, niin voi olla hankalaa. Kuntien on huolehdittava, etteivät matkat ole kohtuuttoman pitkiä.

Kulmuni: Riippuu siitä, minkälainen kunta on kyseessä. Toivon, että kyläkouluja säilyisi. Teknologia on tuonut uudenalaista opetusta. Ryhmät voivat olla jopa fyysisesti eri paikkakunnilla.

Katri Kulmunin esikuva on Kerttu Saalasti ja mielikuukausi heinäkuu.

Syntyvyys laskee. Mitä keinoja ajaisit sen lisäämiseksi?

Kaikkonen: Paremmat perhevapaat ja -etuudet sekä lapsilisät ovat listalla. Ylipäätään tarvitaan asennemuutosta lapsiystävällisempään yhteiskuntaan. Hallitusohjelman mukaan lapsilisiä korotetaan, mutta jos löytyisi vielä lisää rahaa, niin sitä parempi.

Kulmuni: Työelämä ja koko yhteiskunta on saatava perhemyönteisemmäksi. Perhevapaiden pitää olla joustavat. Tuhannen synnytyksen sairaalakohtaisesta rajasta olisi hyvä luopua. Lapsilisän korotus kolmannesta lapsesta olisi järkevää.

Pitäisikö maaseudulle rajoittaa rakentamisoikeutta?

Kaikkonen: Kaavoituksen rajoituksia voisi päinvastoin höllentää. Meillä on aika tiukat normit vaikkapa jätevesien käsittelyssä. En pidä maalla asumista ympäristöongelmana. Jos kunta luvan antaa, niin kukin rakentakoon sinne minne haluaa.

Kulmuni: Ei. Maaseudulla asukkaat ovat tottuneet pitämään tiensä kunnossa ja he kustantavat etäisyyksistä. Samalla he saavat nauttia rauhasta ja luonnosta.

Olisiko aluepolitiikan rahanjaon painopistettä siirrettävä maakuntien keskuskaupungeista seutukaupunkeihin?

Kaikkonen: Siinä voisi olla järkeä. Seutukaupungit ovat jääneet turhan vähälle huomiolle viime vuosina. Rahojen pitäisi kohdistua sinne, missä kehitys on ollut heikompaa.

Kulmuni: Suomi saa EU:n budjetista rahoitusta, joka tulee pitkien välimatkojen ja harvaan asutun maan perusteella. Kansallisesti on olemassa aluekehitysrahaa. Sitä tulisi kohdentaa enemmän seutukaupungeille, jotka ovat monen teollisuusalan selkäranka. Suurissa kaupungeissa on monissa yliopisto, joka kanavoi kasvua ihan eri tavalla.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Antti Kaikkosen mukaan kuntien on huolehdittava siitä, etteivät lasten koulumatkat ole liian pitkiä.

Pitääkö suomalaisen rajoittaa kotimaisen lihan syöntiä ja maidon juontia?

Kaikkonen: Ei. Tuotanto on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvinkin ilmastoystävällistä. Tärkeämpää olisi lopettaa brasilialaisen lihan tuonti ja syönti.

Kulmuni: Ei pidä rajoittaa kotimaisen lihan syöntiä, mutta ulkomaisen kylläkin. Kun ihmiset söisivät kotimaisia tuotteita, niin se olisi ekoteko.

Onko bensiinikäyttöisistä autoista luovuttava nykyistä nopeammin myöntämällä verohelpotuksia sähköauton ostoille?

Kaikkonen: Ei ole tarvetta. Sähköautot ovat joka tapauksessa vielä vuosia liian kalliita tavalliselle kuluttajalle. Öljy-yhtiöt lisätkööt uusiutuvien biopolttoaineiden jakelua. Silloin kenenkään ei tarvitse vaihtaa autoa.

Kulmuni: Käyttövoima muuttuu joka tapauksessa. Markkinat ohjautuvat tähän suuntaan. Lisätään biokaasua ja uusiutuvien polttoaineiden määrää nykyisissä autoissamme ja odotetaan, että sähköautojen hinnat tulevat alemmaksi.

Kasvattaisitko, vähentäisitkö vai pitäisitkö ennallaan hakkuumäärät?

Kaikkonen: Jonkin verran voidaan kasvattaa, kunhan pidämme huolen siitä, että kokonaisvarannot kasvavat. Hakkuiden jälkeen pannaan uutta taimea kasvamaan.

Kulmuni: Riippuu siitä, miten paljon metsät kasvavat. Mitä enemmän ne kasvavat, sitä enemmän voi puuta käyttää. Metsät ovat iso talous- ja teollisuuskysymys, mutta myös matkailu ja luonnon monimuotoisuus ovat keskeisiä. Metsällä on iso rooli ilmastomuutoksen torjunnassa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Katri Kulmunin mukaan metsät ovat iso talous- ja teollisuuskysymys, mutta myös matkailu ja luonnon monimuotoisuus ovat keskeisiä.

Mitä kotimaisia keinoja käyttäisit viljelijän ahdingon helpottamiseksi?

Kaikkonen: Moni kuluttaja olisi valmis kustantamaan muutaman sentin lisää maitolitrasta, jos hän on varma siitä, että lisäys menee tuottajalle. On suuri merkitys, että kuluttaja suosii kotimaisia elintarvikkeita. Hallitusohjelmassa on monipuolinen paketti viljelijän aseman turvaamiseksi.

Kulmuni: Jokainen voi tehdä osuutensa suosimalla kotimaista ruokaa. Kilpailulainsäädäntöä pitää muokata siihen suuntaan, että se estäisi kaupan keskittymistä. Tarvitaan myös vientipanostuksia.

Kilpailukykysopimuksen lisätunnit, onko niitä jatkettava?

Kaikkonen: En ota kantaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat. On parempi, ettemme poliitikoina ala sorkkimaan asiaa isommin.

Kulmuni: Jos vastaan kyllä tai ei, niin työmarkkinajärjestöt ovat käärmeissään. Toivon, että ne neuvottelevat vastuullisesti niin, että kilpailukyky säilyy.

Olisiko eläkkeitä leikattava jatkossa, jotta tuleville sukupolville jäisi enemmän?

Kaikkonen: Maksussa oleviin eläkkeisiin ei voi tehdä leikkauksia. Mielestäni kannattaisi selvittää, josko Suomessa otettaisiin käyttöön eläkekatto. Sellainen on käytössä useassa. En ymmärrä, mitä ihminen tekee esimerkiksi 8 000–10 000 euron eläkkeellä. Pieniin eläkkeisiin on sen sijaan korotuksen tarvetta.

Kulmuni: Syntyvyyden nousu on paras keino vaikuttaa eläkkeiden kestävyyteen. Toinen on, että työllisyysaste nousee. Eläkkeet kuuluvat omaisuudensuojaan, eikä niitä voi tai pidä leikata. Valtio voi panostaa kaikkein pienimpiin takuu- ja kansaneläkkeisiin. Kun näin tehdään, niin kysytään, miksei työeläkkeisiin. Jos niihin pannaan lisää, niin se nostaa kaikkein suurimpiakin eläkkeitä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Kun yhä useampi pääsee töihin, niin eläkemaksut eivät nouse liian korkeiksi.

Uskotko, että hallituskaudella päästään 75 prosentin työllisyysasteeseen?

Kaikkonen: On se mahdollista, mutta päättäväisiä toimia tarvitaan. Helppoa se ei ole, ja kansainvälinen tilanne voi tuoda lisää haastetta.

Kulmuni: Kyllä. Tavoite on kunnianhimoinen ja se vaatii paljon kansallisia toimia.

Jos talous sakkaa, pitäisikö palkansaajan verotusta kiristää, vai leikata palveluista ja sosiaalietuuksista vai ottaa lisää lainaa?

Kaikkonen: Kaikki ovat huonoja vaihtoehtoja. Painotan työllisyyttä. Jos siinä onnistutaan, ei tarvita mitään näistä.

Kulmuni: Jos talous ei etene niin kuin on arvioitu, silloin ei tehdä kaikkia menolisäyksiä. Niitä karsitaan, että talous pysyy tasapainossa.

Kävisikö perhevapaauudistus, jossa pientä lasta saisi hoitaa kotihoitotuella vain siihen asti, kun hän täyttää kaksi vuotta?

Kaikkonen: Ei käy. Kotihoidontuki on hyvä vaihtoehto monille pienten lasten perheille. Haluan, että se pysyy ennallaan.

Kulmuni: Ei käy. Nykyinen malli on joustava, ja kolmen vuoden ikä on hyvä säilyttää. Jos sikseen tulee, niin hoitajana voi olla isoäiti tai vaikkapa naapuri. Haluaisin vielä enemmän joustoa lapsen aloittaessa koulun.

Jos tulet valituksi, mikä asia keskustan johtamisessa muuttuu?

Kaikkonen: Jäsenistöä kuunnellaan herkemmällä korvalla. Jäsenkyselyjä tehdään entistä enemmän ajankohtaisista asioista. Puoluejohto ja ministerit näkyvät useimmin kentällä eri tapahtumissa.

Kulmuni: Saksan liittokansleri Angela Merkel on todennut, että hän ei pysty johtamaan Saksaa, jos hän ei anna kahta päivää viikossa puolueelle. Se on hyvä nyrkkisääntö. Yksi päivä viikosta menee puolue-elinten kokouksilla ja yksi päivä pitää kiertää kentällä. Lisäksi toisin uusia osallistumismuotoja jäsenille.

Paljonko on keskustan kannatus seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Kaikkonen: Jos olen johdossa, niin kannatus on lähempänä 20 prosenttia.

Kulmuni: Keskusta on niissä suurin puolue.