Tulevien eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi nousee takuuvarmasti koulutus – etenkin, kun nykyinen hallitus on leikannut siitä kovalla kädellä.
Toisaalta yhdelläkään puolueella ei ole koulutusleikkauksien suhteen puhtaat jauhot pussissa: kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat olleet mukana sipaisemassa siivuja koulutuksen rahoituksesta 2010-luvulla – toiset juustohöylällä, toiset isommalla leikkurilla.
Tämä näkyi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) järjestämässä politiikan koulutuskeskustelussa Educa-messuilla Helsingin messukeskuksessa.
Oppositiopuolueiden edustajat eivät käyttäneet hallitusten tekemiä koulutusleikkauksia lyömäaseenaan paneelissa. Nyt katsottiin pääosin eteenpäin ja sitä, mitä seuraava hallitus voi tehdä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistutti, että kaikki puolueet lupasivat ennen viime eduskuntavaaleja, ettei koulutuksesta leikata.
– Tämä hallitus rikkoi koulutuslupauksen. Hallitus on tehnyt miljardiluokan veronkevennyksiä, ja se on rahoittanut niitä leikkaamalla koulutuksesta ja muista palveluista. Ei voi esittää, että kyseessä olisi ollut pakko. Kyseessä oli valinta, Sarkkinen sanoi.
Hallituspuolueiden edustajat kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) alleviivasivat kukin vuorollaan, että Suomen talous oli niin huonossa kunnossa, että sen kuntoon laittaminen vaati koulutukseenkin kohdistettuja leikkauksia.
– Meillä ei ollut aidosti vaihtoehtoja. Vaihtoehtona olisi ollut se, että Suomen talous olisi jätetty hoitamatta. Ammatillisessa koulutuksessa on menty kipurajoille ja monin paikoin sen yli. Meillä on nyt hyvä reformi, joka pitää saada kaikkialla Suomessa toimimaan, Puumala kertoi.
Ammatillinen ja muu toisen asteen koulutus nousi muutenkin esille keskusteluissa. Se onkin ymmärrettävää, koska niiden koulutusten asema on heikentynyt.
Kaikki keskustelijat lupasivat tehdä parhaansa, jotta kaikki nuoret suorittaisivat vähintään toisen asteen koulutuksen. Lupauksia ja pyrkimyksiä on totutusti helppo antaa. Toinen asia on, seuraako niistä konkreettisia tekoja.
Tästä asiasta runsaslukuista yleisöä muistutti lauantaina myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
– Älkää laskeko vaalitenteissä läpi sellaisia vastauksia, että me kehitetään ja parannetaan. Kysykää, mitkä ovat ne konkreettiset teot, joita tehdään perusopetukseen. Nyt tarvitaan tekoja, koska muuten ne jäävät sanahelinäksi ja lupauksiksi.
Keskusteluissa tuotiin esille, kuinka ratkaisevan suuri merkitys toisen asteen koulutuksella on työllistymisen kannalta. Paneelissa todettiin, että ihmisillä, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa, on työllisyysaste noin 40 prosenttia.
Osa poliitikoista oli valmiita laajentamaan oppivelvollisuutta koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kannatti oppivelvollisuuden pidentämistä.
– Meillä on 60 000 kadonnutta nuorta. Harvoin kysytään, mitä se maksaa, Haavisto sanoi.
Luukkainen laski tälle hintalapun keskustelun lopulla pitämässään puheenvuorossa.
– Jos yksi syrjäytynyt maksaa miljoonan ja jos meillä on 60 000 syrjäytynyttä nuorta, se maksaa 60 miljardia.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei lämmennyt ajatukselle oppivelvollisuuden pidentämisestä, ei alku eikä loppupäästä, koska se ei ratkaise hänen mukaansa itse ongelmaa.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen kohdistuu pääasiassa ihmisiin, jotka eivät tarvitse toimenpiteitä ja se tulee erittäin kalliiksi. Meillä on jo nyt kouluissa ongelma, että siellä päästetään läpi ihmisiä, joita ei pitäisi päästää, Halla-aho linjasi.
Orpon mielestä nuori ei motivoidu suorittamaan toisen asteen koulutusta sillä, että oppivelvollisuutta pidennetään. Enemmän huomiota pitäisi kiinnittää hänen mukaansa lasten varhaiskasvatukseen ja tätä kautta pyrkiä estämään syrjäytymistä.
Keskustelussa oli havaittavissa, että eduskuntavaaleihin on vielä yli kaksi kuukautta aikaa. Tunteet eivät vielä juurikaan kuumenneet. Toisten annettiin jopa puhua lauseensa loppuun.