Sovinisti, sivistymätön, tietämätön ja valehtelija.
Yhdysvaltain tulevassa presidentissä Donald Trumpissa ilmeni vaalikampanjan aikana todistetusti paljon sellaista, jota suomalaisten ja eurooppalaisten enemmistön on perusteltua ihmetellä ja inhota. Mainitut ominaisuudet eivät kuitenkaan tee Trumpista vaarallista, toisin kuin hänen Nato-vihjailunsa – jos ne muuttuvat pienessäkään mitassa todeksi.
Eurooppalaiset valtionpäämiehet ovat viimeisten kuukausien aikana toivoneet, että Yhdysvaltain vaalit olisivat olleet ohi nopeasti ja että supervallan uusi presidentti ottaisi nopeasti kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa linjan, joka viestittäisi Venäjälle, missä kulkevat sen aggressiivisen voimapolitiikan rajat. Tämä ajattelu perustui olettamukseen, että Valkoiseen taloon astelisi Hillary Clinton .Nato-maa Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ilmaisi syyskuun lopussa Ahvenanmaalla pelkonsa Trumpin valinnasta.
– Kun katsot presidentinvaalikampanjaa, voit olla hiukan levoton siitä, että yksi ehdokkaista laittaa kysymysmerkkejä Naton perussopimuksen 5. artiklan kohdalle, Rasmussen ei peitellyt huolestuneisuuttaan Trumpin puheista, joille on venäläisessä mediassa hurrattu. (LM 29.9.)
Vihjauskin 5. artiklan epävarmuudesta olisi äärimmäisen vaarallista myös Suomelle
Jos Trump presidenttinä edes vihjaa, että Yhdysvallat ei ole kaikissa olosuhteissa sitoutunut Naton 5. artiklaan – hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan olisi hyökkäys koko liittokuntaa vastaan – presidentti
Vladimir Putinin
johtama Venäjä saattaa päätyä arvioon, ettei 5. artikla välttämättä suojaa Baltian maita. Tämän mahdollisen tapahtumakulun toteutuminen olisi äärimmäisen vaarallista Suomelle, koska kriisi Baltiassa johtaisi kriisiin myös Suomen alueella.
– Meidän on tärkeätä pitää Yhdysvallat veneessä, ja olen tyytyväinen, että presidentti Obamalla on ollut Eurooppa korkealla agendallaan. Naton Varsovan kokouksessa hän jälleen korosti, että tarvitsemme vahvaa transatlanttista turvallisuusyhteistyötä, Rasmussen painotti syyskuussa.
Samaan viittaa nyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö ."Yhdysvaltain presidentillä on maailmanpolitiikassa ainutlaatuinen asema ja vastuukin. Donald Trumpilla, maansa tulevana ulkopolitiikan johtajana on merkittävä vaikutus siihen, miltä maailma hänen kautensa päättyessä näyttää. Meille suomalaisille on myös enemmän kuin tärkeää, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan sekä Itämeren alueen turvallisuuteen ja vakauteen jatkuu", Niinistö toteaa tasavallan presidentin kanslian lausunnossa.
Huoli on taitavasti ilmaistu diplomaattisen onnitteluviestin muotoilussa.
Trump saattaa sulkea Naton oven Ruotsilta ja Suomelta
Suomen turvallisuuspolitiikka on rakentunut sen varaan, että Venäjä tietää Naton oven olevan avoinna Suomelle ja Ruotsille.
Jos Trump sopii Putinin kanssa Kremlin jaltalaisen maailmankuvan mukaisesti Suomen ja Ruotsin jättämisestä Naton ulkopuolelle, suomalaisten poliitikkojen hellimää Nato-optiota ei enää ole. Tämä heikentäisi kansainvälistä asemaamme dramaattisesti.
Helmikuussa 1945 Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin , Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill tapasivat Jaltalla Krimin niemimaalla ja sopivat, mihin toimiin voittajavaltiot ryhtyisivät Euroopassa, kunhan toinen maailmansota olisi lopullisesti ohi. Jaltalaisella maailmankuvalla tarkoitetaan järjestelmää, jossa suurvallat päättävät keskenään pienten valtioiden kohtalosta.
Suomalaiset politiikot toivoivat Clintonin voittoa, koska Yhdysvaltain demokraattien kanta oli meillä hyvin tiedossa.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas E. Lute ilmaisi kannan kaksi viikkoa sitten Brysselissä Naton päämajassa, kun Lännen Media kysyi häneltä supervallan näkemystä Suomen mahdollisuuksista päästä Naton jäseneksi kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
– Ovi pysyy avoimena uusille jäsenille. Se on sanottu vieläpä Washingtonin sopimuksessa. Vuonna 1949 Naton 12 perustajamaata päätti, että liittoon voi tulla uusia jäseniä. Suomi ja Ruotsi todellakin ovat kyvykkäitä kumppaneita, Lute painotti.
Presidentti Trumpin hallinto saattaa hyvinkin linjata, että Naton ovet laitetaan säppiin, koska hän ei halua kasvattaa Yhdysvaltojen vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Siinä ei pienen Suomen etu paljon paina.
Suomen lienee pakko ruokkia hävittäjämiljardeilla valkoisia duunareita
Obaman hallinto on päättänyt amerikkalaisen Nato-pataljoonan sijoittamisesta Puolaan. Lisäksi Yhdysvallat on asettamassa kaksi raskasta taisteluprikaatia pysyvästi taisteluvalmiuteen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi. Toimet ovat osa ERI-ohjelmaa (European Reassurance Initiative), jolla Yhdysvallat tyynnyttelee Venäjän-uhasta huolestuneita liittolaisiaan. Budjettivuodelle 2017 presidentti Obama hankki kongressilta ERI:lle 3,4 miljardin dollarin rahoituksen.
Jos Trump ajaa ERI:n alas, eurooppalaisten valtioiden on tultava omillaan toimeen Putinin kanssa, mikä ei olisi Suomen etujen mukaista.
Trumpin hallinnon haastaman Naton ja brexitin haavoittaman Euroopan unionin samanaikainen heikentyminen uhkaisi romuttaa eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen perusteet. Yhtälö olisi erittäin vaarallinen tilanteessa, jossa länsimaat ovat demokraattisen hyvyytensä takia olleet jo valmiiksi kyvyttömiä estämään Venäjän sotilaallisen voiman käyttöön perustuvaa ulkopolitiikkaa.
Trumpin valinnan jälkeen on luultavaa, että Suomi ostaa seuraavat hävittäjänsä Yhdysvalloista. Trumpin hallinto todennäköisesti arvostaa pienen Pohjolan maan vapautta edes hitusen, jos se kantaa miljardeja dollareita amerikkalaisen teollisuuden kassaan – vapaakaupan runteleman valkoisen duunarin päivällispöytään.
Edellistä republikaanipresidenttiä George W. Bushia eurooppalainen älymystö parjasi tyhmäksi, mutta hän otti Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maat Naton suojaan ja vieraili Baltiassa ennen kuin lensi Moskovaan toisen maailmansodan päättymisen juhlallisuuksiin. Tämä edusti perinteistä republikaanien viisasta ulkopolitiikkaa.
Pelkään, että presidentti Trump ei pysähdy Baltiassa matkallaan Moskovaan – ja toivon olevani väärässä.
Naton pääsihteerin ääni värisi, kun hän puhui Trumpista
Koska emme voi muuttaa vaalin tulosta mieleiseksemme, meidän täytyy toivoa, että Trumpin tulevat avustajat saavat presidentin sisäistämään Naton nykyisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin viestin.
– Haluan alleviivata, että Naton turvatakuut eivät ole tilannesidonnaisia, vaan ne ovat absoluuttisia. Nato puolustaa ja suojelee kaikkia jäsenmaitaan mitä tahansa uhkaa vastaan. Se on elintärkeää vakaudelle Euroopassa. Emme sano niin, että jos et maksa, emme suojele sinua, Stoltenberg painotti Naton päämajassa, kun amerikkalaiset toimittajat kysyivät häneltä Trumpin puheista. (LM 26.10.)
Naton 5. artiklan ehdottomuus on Stoltenbergin mukaan elintärkeää maanosan vakaudelle, koska turvatakuiden luonne estää konflikteja.
– Naton turvatakuut ovat tärkeitä Euroopalle, mutta ne ovat tärkeitä myös Yhdysvalloille. Vahva Nato on hyväksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Meidän täytyy muistaa, että 5. artikla eli kollektiivinen puolustuksemme on ainoan kerran otettu esille Yhdysvaltoihin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen, syyskuun 2001 terrori-iskujen. Nato tarjosi AWACS-ilmavalvontatukikohdan Yhdysvalloille. Nato on vastannut Afganistanissa historiansa suurimmasta sotilasoperaatiosta, jossa yli tuhat ei-yhdysvaltalaista Nato-maiden ja kumppanimaiden sotilasta maksoi korkeimman hinnan, henkensä, puolustaessaan Yhdysvaltoja, norjalainen Stoltenberg muistutti ääni väristen.
Valitettavasti pienten valtioiden kansalaiset eivät voi tietää, kuunteleeko Trump ketään.