Suomi menetti Karjalan Venäjälle kaksi kertaa viime vuosisadalla. Sadattuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa. Heistä tuli Karjalan evakoita, jotka asutettiin 1940-luvulla ympäri maata. Tänä päivänä jopa joka kolmannen suomalaisen juuret juontavat Karjalaan.
Karjala on suomalaisten tarunomainen Atlantis
Vaikkei Karjalan palauttamista enää palopuheissa vaaditakaan, se on jotain kokoaan suurempaa, symbolista ja ylisukupolvista. Vuosikymmenestä toiseen radiossa on soitettu maamme ykkösartistien ”Karjala takaisin” -kappaleita, joista uusimman teki JVG yhdessä Freemanin kanssa.
”Me voitetaan, Karjala takaisin, hetkeks vaan, mutta kuitenkin.”
Ironiaa tai ei, kertosäkeen melodia on kaihoisa ja tavoittaa sen juuri sen tunteen, joka Karjalaan yhdistyy. Kahden sukupolven ykkösmuusikot laulavat siitä kaipuusta, joka on kirjoitettu suomalaisuuden dna:han. Sen menetetyn ja kauniin kaipuu, jossa ikävöidään jotain, jota ei ehkä olekaan.
Karjala on suomalaisten tarunomainen Atlantis, jossa kaikki on hyvää ja kaunista. Tässä mielessä Karjalan palauttamisen säännöistä poistaminen tuntuu vähän samalta kuin joku kieltäisi unelmoimasta, painaisi stopin kun tulee lempikappaleen huippukohta. Siellä on sinun kotisi, jota et saa koskaan takaisin.
Karjalan Liitto perustettiin karjalaisten asialle
Moni ei ehkä tiedä, että karjalaiset perustivat vuonna 1940 Karjalan Liiton ajamaan karjalaisen kulttuurin ja karjalaisten asiaa. Sotien jälkeen Helsingin Käpylään rakennettiin Karjalatalo, jonne karjalaiset saattoivat kokoontua ja pitää yllä kulttuuriaan karjalanpiirakoista käsitöihin, tansseihin ja lauluihin.
Tuossa talossa Karjalan Liitto pitää huomenna liittovaltuuston kokouksen, jossa käsittelyssä on hallituksen esitys poistaa Karjalan palauttaminen sääntöpykälistä. Se kuohuttaa nyt liiton jäsenistöä, jotka ovat ottaneet yhteyttä toimitukseen.
Käytännössä kyse on kahdesta pykälästä. Sotien jälkeen perustetun Karjalan Liiton sääntöihin on kirjattu toimet Karjalan palauttamiseksi.
Toisessa pykälässä mainitaan tavoite ”toimia luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi”. Kolmanteen pykälään on kirjattu tavoitteeksi, että liitto ”tuottaa Karjalan kysymykseen liittyviä selvityksiä ja julkaisuja ja pyrkii edistämään valtioiden välisiä neuvotteluja Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi”.
Nämä kohdat aiotaan hallituksen esityksen mukaisesti poistaa Karjalan Liiton säännöistä. Sen perusteella liiton ei enää ole jäsentensä vaatimuksesta pakko pyrkiä Karjalan palauttamiseen. Päätösesitys on saanut kovaa arvostelua liiton sisällä.
Jeltsin vihjasi Karjalan palauttamisesta presidentti Ahtisaarelle
Kysymys Karjalan palauttamisesta nousi Suomessa voimakkaasti esiin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Osa Karjalan Liiton jäsenistöstä lähti innolla mukaan ajatukseen. Koska Baltian maat olivat saaneet itsenäisyytensä ja alueensa takaisin, Suomen Karjalan oletettiin palautuvan myös.
Näin oletettiin liiton jäsenten mukaan myös Venäjällä, kun presidentti Boris Jeltsin vihjasi asiasta presidentti Martti Ahtisaarelle tämän Moskovan vierailun yhteydessä. Ahtisaari ei kuitenkaan tarttunut asiaan, joten Suomen virallisella linjalla pysytellyt liittokaan ei niin tehnyt – joitain jäseniään lukuun ottamatta.
Tuskin kovinkaan moni tiesi ennen tätä, että Karjalan Liitto on sota-ajoista asti ajanut Karjalan palauttamista. Aktiivisesti se ei tosin ole sitä tehnyt vuosikausiin.
Edellinen puheenjohtaja Markku Laukkanen suhtautui palauttamisajatukseen myönteisesti, ja hänen edeltäjänsä, puheenjohtaja Rauno Meriö oli suorastaan eturivissä Karjalan palauttajien joukossa. Samoin edesmennyt Johannes Virolainen oli viime vuosinaan palautuksen kannattaja.
Nykyinen Karjalan liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen ajaa Karjalan palautuksen poistoa sääntöpykälästä. Tämä tuntuu suoraan sanottuna tarpeettomalta, jopa julmalta. Kuin sahaisi käden irti tylpällä sahalla. Se koskee, vaikkei kättä ole vuosikymmeniin ollutkaan.
Kirjoittaja itse on kolmannen polven karjalainen.