Lähteekö Britannia EU:sta? Milloin? Miten järjestäytyneesti?
Eroneuvotteluille varattu kahden vuoden määräaika umpeutuu ensi viikon perjantaina, 29. maaliskuuta. Yhteenkään edellä oleviin kysymyksistä ei pysty silti vastaamaan. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä mahdollisia.
Ratkaisun avaimet ovat nyt Lontoossa.
EU on tehnyt kaiken voitavansa auttaakseen Britannian pääministeriä Theresa Mayta saamaan brexit-sopimukselle siunauksen vastahakoiselta brittiparlamentilta. Näin ainakin EU-johtajat vakuuttivat loppuviikon huippukokouksessa.
Sen verran EU-huippukokous selvensi asioita, että Britannian ero ei tapahdu ainakaan 29. maaliskuuta. EU asetti kaksi takarajaa.
EU-vaalit vedenjakajana
Jos Britannian parlamentin ensi viikon äänestyksessä hyväksyy Mayn hallituksen ja EU:n neuvotteleman erosopimuksen, lähtee Britannia unionista 22. toukokuuta, vuorokautta ennen EU-vaalien alkamista.
Tämä on tärkeä päivämäärä, sillä jos Britannian jäsenyys jää epämääräiseen välitilaan eikä eurovaaleja Britanniassa pidetä, on valittavan EU-parlamentin laillisuus vakavassa vaarassa.
Jos taas May ei saa brexit-paperiaan hyväksytyksi 12. huhtikuuta mennessä, on brittihallituksen esiteltävä suunnitelma, miten asiassa edetään. Toinen vaihtoehto on, että Britannia sanoo mainittuna päivänä hyvästit unionille ilman sopimusta.
Kolmas yritys parlamentissa
Britannian parlamentti on äänestänyt jo kaksi kertaa brexit-sopimuksesta. Kummallakin kerralla sopimus tyrmättiin selvin luvuin.
Mikä puhuu sen puolesta, että brittiparlamentti näyttäisi kolmannella yrityksellä vihreää valoa?
Ensimmäinen haaste on juridinen. Parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow sanoi viime viikolla, ettei hän salli uutta äänestystä täsmälleen samasta paperista. Tämän kiertämiseen lienee kuitenkin olemassa lakiteknisiä temppuja.
Toisessa äänestyksessä Mayn sopimus kaatui 149 äänen erolla. Theresa Mayn pitäisi saada puhuttua puolelleen osa vastahakoisista konservatiiveista, muutama työväenpuolueen edustaja ja Pohjois-Irlannin protestanttien DUP-puolueen parlamentaarikot.
Syyt parlamentin niskaan
Ennuste ei ole hyvä Mayn kannalta, ellei sitten lähipäivien aikana tapahdu mielialojen täyskäännöstä.
Sitä ei edistänyt Mayn viime keskiviikon televisiopuhe, missä hän sälytti syyt brexit-umpikujasta parlamentin niskaan. Se herätti pahaa verta kansanedustajien keskuudessa.
Mitään lisävaltteja ei May tuonut Brysselistä tullessaan. EU-johtajat tosin vakuuttivat, ettei EU:lla ole aikomusta ottaa Britanniaa "panttivangiksi" backstopin avulla.
Backstop on väliaikainen tullijärjestely, jolla turvataan Irlannin rajan pysyminen kaikissa tapauksissa avoimena. Se otetaan käyttöön, jos EU:n ja Britannian pysyvä kauppasopimus ei valmistu ajoissa.
Mayn strategia on viime ajat ollut se, että parlamentaarikoille piirretään uhkakuva sopimuksettomasta erosta vaihtoehtona hallituksen neuvottelemalle sopimukselle.
Äkkiero kelpaa muutamille
Mayn omassa konservatiivipuolueessa on joukko kansanedustajia, jotka haluavat 'no-deal'-ratkaisun eli kertarykäisyn irti EU:sta, mutta valtaenemmistö Britannian parlamentin jäsenistä kavahtaa äkkieroa.
Konservatiivipuolueen fanaattisin brexit-väki on kerääntynyt European Research Group (ERG) -nimiseen ryhmään. Sen puheenjohtaja on Jacob Rees-Mogg. EU-jäsenyyden ohella ERG haluaa eroon pääministeri Maysta.
Jos sopimus kaatuu kolmannessa äänestyksessä, joka on luultavasti ensi tiistaina, avautuu uusi rivi luukkuja, joihin Britannia voi kurkistaa.
Edellä mainitun äkkieron lisäksi Britannia voi anoa EU:lta artikla 50:ssa määritellyn neuvotteluajan pidentämistä. Silloin puhutaan muutamaa viikkoa huomattavasti pidemmästä jatkoajasta.
EU:n ehto sille on, että Britannia osallistuu eurovaaleihin ja järjestää omassa maassaan ennenaikaiset parlamenttivaalit tai uuden kansanäänestyksen. Lisäajan mahdollinen syy voisi olla myös se, että Britannia haluaa tulliliittoon EU:n kanssa.
Theresa Mayta ei voi syyttää sitkeyden puutteesta. Hän on taistellut valitsemallaan tiellä – välillä äänensäkin menettäen – mutta jos parlamentti kolmannenkin kerran äänestää brexit-sopimuksen nurin, voivat Mayn päivät pääministerinä olla luetut.