Sdp:ssä ollaan puukkohippasilla. Jopa puheenjohtaja Antti Rinne surkutteli Iltalehden haastattelussa, että omilta tulee puukkoa selkään. Rinteen asema horjuu vain reilu puoli vuotta puheenjohtajavaalin jälkeen.
Sinänsä ei ole mitään uutta, että demarit ovat jakaantuneet eri leireihin. Blokkien välinen nokittelu on puolueen tapa. Rinnettä on suomittu vääristä sanavalinnoista ja huonosta johtamistavasta. Todellinen syy löytyy numeroista.
Sdp:n gallupkannatus on laskenut käytännössä siitä lähtien, kun Rinne helmikuussa valittiin jatkokaudelle. Haastajat haistavat veren. Synnytystalkoo-möläytys ei välttämättä olisi nostanut samanlaista haloota, jos demarien suosio olisi nousukiidossa. Samanlaisia kehotuksia on aiemmin kuultu niin pääministerikauden Matti Vanhasen (kesk.) kuin presidentti Sauli Niinistönkin suusta.
Antti Rinne on nyt poikkeuksellisen heikoilla jäillä, sillä heinä- ja elokuun välissä vihreät ohitti Sdp:n. Helmikuussa Rinne valittiin johtamaan puoluetta, jonka kannatus Taloustutkimuksen kannatusmittauksissa oli 20,8 prosenttia. Sen jälkeen lähes jokainen mittaus on näyttänyt edellistä matalampia lukuja. Kuntavaaleissa puolue kirjautti sentään gallupeja paremman tuloksen. Elokuussa Sdp:n kannatus oli enää 15,9 prosenttia.
Samaan aikaan vihreiden Touko Aalto on saanut nauttia kolmen ensimmäisen puheenjohtajakuukautensa aikana alati nousevasta käyrästä. Vihreiden kannatus on kesäkuun jälkeen kohonnut 2,5 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin.
Demarikentällä älytään varmasti, että käyrien olisi pitänyt mennä toisinpäin.
Ensinnäkin, alkukesällä avautui muutaman sadantuhannen äänestäjän apaja, kun Perussuomalaiset jakautui kahtia ääri- ja umpimielisten ryhmiin. Sdp:n on aiemmin arvioitu menettäneen äänestäjiä juuri Perussuomalaisille ja nyt nämä olisivat olleet otettavissa takaisin. Mutta näyttää siltä, että siinä ei ole onnistuttu.
Lisäksi Touko Aallon kuherruskuukausi julkisuudessa loppui lyhyeen, kun kävi ilmi Aallon kuhertelevan mielellään muutenkin. Edes naissotkut eivät kuitenkaan katkaisseet Aallon suosiota, vaikka niiden rinnalla Rinteen synnytyskohun pitäisi olla pientä hymistelyä.
Politiikan lainalaisuuksiin kuuluu, että oppositiossa kannatus nousee. Puheenjohtajalta yleensä riittää, että pitää suunsa kiinni. Demarien kannatus on kuitenkin valahtanut jo alemmaksi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaa, että jotain on tehty todella pahasti väärin.
Politiikka on tulosurheilua. Sdp on hävinnyt niin kunta-, eduskunta- kuin eurovaalitkin. Ensi vuoden presidentinvaaleissa edes torjuntavoittoon on pitkä matka. Eurovaaleista Rinnettä ei voi syyttää. Ne käytiin juuri kun hän oli noussut puolueen johtoon. Sen sijaan eduskunta- ja kuntavaaleissa Rinteen tie on ollut tappion tie. Vaikeudet presidenttiehdokkaan löytämisessäkin voidaan lisätä istuvan puheenjohtajan syntilistaan.
Jos Rinne olisi urheilujoukkueen valmentaja, hänen jatkopahviaan ei olisi allekirjoitettu viime keväänä. Nyt seuran johdossa joudutaan vakavasti miettimään potkuja kesken kauden.