Poro ja kala ovat lappilaisen alkutuotannon sydän. Lappilaisesta ruoasta juuri poroa ja kalaa löytyy varmimmin turistien ravintola-annoksista. Sekä kalastus että poronhoito ovat metsästyksen ja keräilyn lisäksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja ne ovat edelleen merkittäviä elinkeinoja ja elämäntapoja lappilaisille.
Lapin ely-keskuksen mukaan maakunnassa on noin 80 ihmistä, jotka saavat kalanmyynnistä elantoaan. Eniten kalastajia on Inarijärvellä, Sodankylässä, Posiolla ja Ylitornion Miekojärvellä.
– Itse asiassa kaupallisia kalastajia tarvittaisiin lisää, sanoo kalastusbiologi Jari Leskinen Lapin ely-keskuksesta.
Kaupalliset kalastajat jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, miten paljon kalaa he myyvät. Ne, joiden liikevaihto on yli 10 000 euroa vuodessa, ovat niin sanottua ykkösryhmää ja muut kakkosryhmää. Pelkästään Inarin kunnassa on 18 ykkösryhmän ja 29 kakkosryhmän kalastajaa.
– Moni ykkösistäkin tekee tietysti muutakin hommaa kuin kalastaa, Leskinen sanoo.
Kalastajien muita elinkeinoja voivat olla esimerkiksi poronhoito, matkailu tai rakentaminen.
Porotaloustukea hakeneita ruokakuntia oli viime vuonna Lapissa 778 ja koko poronhoitoalueella 904. Tuki maksetaan ruokakunnalle, joka omistaa vähintään 80 poroa.
Alkutuotannon työpaikkoja on kolmessa pohjoisimmassa kunnassa eli Inarissa, Enontekiöllä ja Utsjoella noin 150. Näissä kunnissa on yhteensä kymmenisen tuhatta asukasta.