Sarjakuristajana tunnetun miehen oikeudenkäynnissä kuultiin iltapäivällä todistajana ammattidominaa. Dominan mukaan sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä kävi hänen työpaikallaan useita kertoja ja sanoi muun muassa haluavansa harjoitella kuristamista.
–Hän halusi välttämättä kuristamista, joka ei kuulu palvelurepertuaariini millään tavalla.
Naisen mukaan Penttilä pyrki hänen selkänsä taakse, mihin hän ei koskaan ihmisiä päästä. Muutenkaan mies ei hänen mukaansa kiinnittänyt huomiota rajoituksiin.
–Alun perin hän sanoi, että haluaisi harjoitella, mutta en suostunut. Kaikkien suostuttelujen jälkeen en siihen missään tapauksessa suostunut, ja hän lähti sieltä tilasta pois.
Dominan mukaan mies kävi studiossa hänen luonaan 2009–2016, viimeisen kerran viime joulukuussa. Mies oli tällöin pukeutunut lentäjäksi pitkään takkiin, pipoon, miesten kenkiin ja vaaleaan t-paitaan.
–Kiduttaminen tuli puheeksi useita kertoja. Hän hankasi käsiä yhteen ja puhui kaikista kiduttavista jutuista, mitä täällä (tilassa) voisi tehdä.
Miehen henkilöllisyys oli dominan mukaan selvinnyt hänelle aiemmin, kun tämä oli jättänyt tilaan pussin. Siellä olivat naisten 41-numeroiset nahkasaappaat ja Soft Emboon käärittynä tämän Kela-kortti.
Oikeudessa pyritään selvittämään sitä, onko Penttilä pyrkinyt valmistelemaan törkeää henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta. Uhrina on syyttäjän mukaan ollut 17-vuotias tyttö, joka on asunut Penttilän kanssa samassa talossa. Penttilä on kiistänyt, että olisi millään tavalla valmistellut tekoa tai pyrkinyt sisään tytön ovelta.
Erityispsykologi: Kuristamishalun kontrolloiminen riippuu henkilöstä
Viimeisenä todistajana oikeudenkäynnissä kuultiin erikoispsykologi Jan-Henry Stenbergiä HUSista. Häneltä syyttäjä halusi kuulla muun muassa sen, kuinka helposti esimerkiksi kuristamiseen liittyvää fiksaatiota voi kontrolloida.
–Se voi olla tai olla olematta kontrolloimattomissa oleva asia, kuten mikä muukin tahansa seksuaalinen taipumus. Se tiedetään kuitenkin, että tässä tapahtuu usein erilaisia vahinkoja.
Stenbergin mukaan riskitekijöitä ovat muun muassa polkukäyttäytyminen, jossa henkilö alkaa kehittämään mahdollista polkua teolle. Muita vaikuttajia ovat esimerkiksi henkilön empatiakyky, aiempi käyttäytyminen, mahdolliset persoonallisuushäiriöt ja kyky arvioida omia motiiveja.
–Arvioni mukaan tässä on ollut voimakas fiksaatio, joka on herättänyt voimakkaan kiihokkeen. Se on ollut eräänlainen liipasin, joka on sitten laukaissut tilanteen ja näyttänyt ohjaavan tätä asiaa hyvinkin voimakkaasti, Stenberg sanoi oikeudessa.