Internet enemmän ja vähemmän sosiaalisine medioineen ja muine koukutuksineen on jo niin itsestään selvä osa tämän päivän ihmisen arkea, että harva meistä tulee ajatelleeksi, miten lyhyt tovi on loppujen siitä, kun hyvä verkko viittasi vielä oivalliseen kalapyydykseen, eikä älyvälineen reunassa vilkkuvien tolppien määrään.
Miten ihminen sai aikansa kulumaan silloin, kun ei ollut nettiä? Millä konsteilla hän vältti sekoamisen älyttömässä tylsyydessä? Miten onnistuimme selviytymään henkisesti hengissä ilman valo- tai muun kaapelin kautta kotiimme tuotua, äärimmäisen nopeaa laajakaistaa tai modeemin tarjoamaa, langatonta hätävaraa?
Tätä saattaa ihmetellä alle kolmekymppinen, joka on elänyt koko ikänsä jatkuvasti kehittyvän koneälyn kanssa.