Rovaniemen puistojen ja katujen kunnossapidosta vastaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa Alltime oy. Alltimen urakkasopimus on ympärivuotinen ja jatkuu vuoden 2024 keväälle asti.
Työn jälkeen ei kuitenkaan olla oltu tyytyväisiä: puistojen kunnosta ja kaupungin yleisestä siisteydestä on asukkaiden keskuudessa puhuttu pitkin kesää.
Tyytymättömyys ei ole jäänyt kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemeltä huomaamatta. Hänen mukaansa palautetta on tullut tänä kesänä huomattavasti enemmän kuin edeltävinä vuosina.
– Olemme saaneet asukkailta paljon kriittistä palautetta ja ihan ymmärrettävistä syistä. On hienoa, että asukkaat pitävät kaupunkiviihtyvyyttä tärkeänä asiana ja ottavat siihen kantaa, Vääräniemi sanoo.
Kaupunkilaisia ovat närkästyttäneet muun muassa keskustan nuutuneet kukkaistutukset sekä Kirkkolammen kukkapenkkien hoitamattomuus. Kaupunki sai ensimmäisen palautevyöryn juhannuksena, kun keskustan kukkaistutukset tuotiin paikoilleen.
– Kukat olivat vielä silloin vasta aloittamassa kukintaa, ja ovat nyt kasvaneet täyteen mittaansa, Vääräniemi kertoo.
Pistotarkastuksissa huomautuksia
Alltimen työsarkaan kuuluvat muun muassa puistojen ja virkistysalueiden puhtaanapito kevät- ja syyssiivouksineen, istutusten ja perennojen hoito, rikkaruohojen kitkennät ja puistokäytävien lanaus. Lisäksi sen vastuulla on puistokalusteiden puhtaanapito sekä leikkikenttäkalusteiden pienet, käsityökaluin tehtävät huollot.
Alltimen toimintaa valvovat paitsi kaupungin toimijat, myös ulkopuolinen konsulttiyritys, joka tekee hoidettavilla alueilla pistokoetarkastuksia kahdesta kolmeen kertaa kuussa ja raportoi tarkastuksen tulokset sekä tilaajalle että urakoitsijalle.
– Teemme myös kaupungin osalta tarkastuskäyntejä kohteissa, Vääräniemi kertoo.
Pistotarkastuksissa Alltimen työstä on löytynyt huomautettavaa. Puutteet ovat koskeneet muun muassa perennojen hoitoa ja pensasalueiden kitkentää: rikkaruohoja on jäänyt kitkemättä muun muassa Kirkkolammenpuistossa ja Kivalonpuistossa.
– Lisäksi joidenkin puistojen heinät olivat päässeet kasvamaan liian pitkiksi ja nurmikoita oli niitetty epätasaisesti. Myös niittojätteestä on tullut huomautuksia, Vääräniemi kertoo.
Alkukesästä kaupungista löytyi kohteita, joissa niittotyö oli jäänyt kokonaan tekemättä.
– Palaute käydään yhdessä läpi kuukausittain. Urakoitsija reagoi palautteeseen ja tarkentaa hoitotyötä. Olemme myös kaupungin osalta tarkentaneet urakoitsijan työtehtäviä.
Ensimmäiset kuukaudet meni opetellessa
Vääräniemen mukaan kompastelut johtuvat siitä, että hoidettavat puistoalueet ovat olleet Alltimelle tuntemattomia ja ensimmäiset kesäkuukaudet ovat menneet alueiden sisäistämiseen. Työn laatu on hänen mukaansa kuitenkin parantunut kesän loppua kohden.
– Ongelmana on varmaankin se, ettei Alltimessa ole yhtään puistotyöntekijää, joka tuntisi alueet ennestään. Uskon, että vuoden kuluttua tilanne on parempi, Vääräniemi kertoo.
Alltimen toimenkuvaan kuuluvat myös graffitien poistaminen puistokalusteista. Päivittäin hoidettavien A1-luokan puistossa töhryt on puhdistettava vuorokauden sisällä. Muissa kohteissa tahrojen poisto tulee suorittaa viikon sisällä havainnosta.
Töhrintähavainnot voi ilmoittaa suoraan Alltimen henkilöstölle tai kaupunginpuutarhurille. Mirja Vääräniemen mukaan graffitit ovat jokavuotinen riesa ja suttuiset tagit ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
– Aiemmin roskapöntöt olivat suosittuja töhrinnänkohteita, mutta nyt maalaukset ovat ilmeisesti levinneet myös puistonpenkkeihin, hän harmittelee.
Glyfosaatti puhuttaa
Keskustelua on herättänyt myös glyfosaatin käyttö liikenteenjakajien ja kivetysalueiden rikkakasvien torjunnassa. Glyfosaatti on Suomessa yleisin rikkakasvien torjuntaan käytettävä aine, mutta sen terveyshaitoista on ristiriitaisia näkemyksiä.
Vääräniemi kertoo pyytäneensä Alltimelta listaa sen käyttämistä rikkakasvien torjunta-aineista.
– En ole itse tehnyt päätöstä aineen käytöstä. Uskoisin, että jos liikenteenjakajien kuntoa olisi hoidettu viime vuosina paremmin, kemiallista käsittelyä ei olisi nyt tarvittu, Vääräniemi pohtii.
Kunnossapitopäällikkö Antti Karjalainen Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta perustelee glyfosaatin käyttöä sillä, että se on nopein ja tehokkain tapa käsitellä heinittyneet liikenteenjakajat.
Karjalaisen mukaan osa liikenteenjakajista on niin tiheään heinittyneitä, että hän epäilee, onko niitä puhdistettu viime vuosina laisinkaan.
– Korjausvelkaa on jäänyt viime vuosilta paljon. Tarkoitus on saada liikenteenjakajat sen näköisiksi, kuin niiden kuuluu ollakin, Karjalainen sanoo.
Alltime on ruiskutellut glyfosaattia kaupungin liikenteenjakajiin pitkin kesää. Nyt kivien välistä törröttää keltaisina kuolleita rikkakasveja, jotka nypitään pois syksyn ja ensi kevään aikana.
– Kaikkia rikkakasveja ei ehditä käydä repimässä samalla kertaa. Glyfosaatti lopettaa kasvin kasvamisen, joten heinät eivät ehdi kasvaa niin korkeiksi, että niistä olisi näköhaittaa liikenteessä. Rumaltahan ne toki näyttävät, Karjalainen selittää.
Joenrannan ruttojuuri on ja pysyy
Monen mielestä Kemijoen rantaa reunustavat massiiviset ruttojuuret eivät jokimaisemaa kaunista.
Kesällä joenrannassa rehotti muukin kuin ruttojuuri. Rannassa olevia rikkaheiniä niitetään aika ajoin, mutta tänä vuonna niittoa jouduttiin lykkäämään loppukesään.
– Alkukesästä niitoista pidättäydyttiin, koska rantatörmässä pesi törmäpääskyjä. Nyt ranta on niitetty, kertoo kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemi.
Rannassa kasvava etelänruttojuuri luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Kemijoen rantakadulta sitä ei aiota hävittää, mutta sen leviämistä kuitenkin kontrolloidaan niittämällä perennojen ylimmät osat.
Puolitoistametrisinä rehottavia lehtiä trimmataan vielä loppukesällä.
– Ruttojuuri ei ole hävitettävien kasvien listalla ja perennat on päätetty pitää paikallaan. Ne on istutettu 70-luvulla sitomaan rantaluiskia, koska tulva on syönyt joenrannasta nurmikkoa. Kasvin hävittäminen on todella työlästä ja kallista, koska silloin koko maa-aines pitää vaihtaa.
Hävityslistalla olevia vieraslajeja ovat persianjättiputki ja kurtturuusu. Kurtturuusua aletaan Vääräniemen mukaan poistaa kaupungista syksyn aikana.