Ali­jää­mät ovat pikku juttu Yh­dys­val­to­jen Kii­na-vai­keuk­sis­sa – Asian­tun­ti­ja: "Kiina ostaa Trumpin tyy­ty­väi­sek­si, mutta to­del­li­set on­gel­mat la­kais­taan maton alle"

Kiinan ja Yhdysvaltojen lupaus haudata sotakirveet kauppakysymyksissä tuo tervetulleen hengähdystauon, mutta pakottaa kysymään, kuinka merkittävistä asioista maat todella aikovat sopia ja säilyykö sopu myös jatkossa.

Asiantuntijoiden on vaikea uskoa, että nyt saavutettu yksimielisyys lopettaisi Kiinan ja Yhdysvaltojen pitkään jatkuneet ristiriidat.

–Nyt tehtiin muodollinen, molempien kasvot säästävä diili. Kun ajatellaan, mistä tässä oikeasti on kysymys, todennäköisesti tämä ei ollut tässä, sanoo pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbankenista.

Kuulostaa kaupankäynniltä 50 vuotta sitten

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steve Mnuchin kertoi viikonloppuna, että sopimus syntyi, kun Kiina lupasi ostaa nykyistä enemmän energiaa ja maataloustuotteita Yhdysvalloista. Toimenpide pienentää Yhdysvaltojen mukaan merkittävästi sen kauppataseen alijäämää, joka on Kiinan kanssa noin 335 miljardia dollaria.

Siihen Mnuchin ei ota kantaa, miten kiinalaiset todellisuudessa saadaan ostamaan yhdysvaltalaistuotteita. Kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo, että Kiinan valtionjohdon lupaus ostoista kuulostaakin kaupankäynniltä, jollaista harjoitettiin 50 vuotta sitten ja jossa valtionohjauksella ja vastakaupoilla oli suuri rooli.

–Tämä on todella hämmentävää, enkä osaa sanoa, miten tällainen kaupankäynti käytännössä toteutetaan. Toki Kiina voi tehdä joitain ostoja valtionyhtiöiden kautta, ja maa saattaa alentaa tulleja joissain tuotteissa, Turtiainen arvioi.

Uhka johtuu Kiinan teknologisesta kehityksestä

Sekä Turtiainen että Helenius sanovat, että vaikka alijäämän kaventaminen vaikuttaa olevan presidentti Donald Trumpille ykkösasia, kauppasodan uhkaa pitää yllä toinen, merkittävämpi syy.

–Kyse on siitä, että Yhdysvaltain teknologinen etumatka Kiinaan kapenee ja uhkaa amerikkalaisten jättien elämää. Esimerkiksi Googlen Kiina on torpannut, ja se on iso asia. Lisäksi sillä, jolla on teknologinen herruus, on myös sotilaspoliittinen herruus, Helenius sanoo.

Turtiaisen mukaan Kiinan markkina on ollut varsin suljettu ulkomaiselta kilpailulta, vaikka yleensä, kun maan talous kehittyy, myös maan markkinat aukeavat.

–Kiinassa markkinoiden avautumisen osalta ei ole tapahtunut viime vuosina paljonkaan. Se hiertää ja aiheuttaa turhautumista.

Nyt solmittava sopimus ei auta todellisiin ongelmiin

Yhdysvallat näkee, ettei Kiinan teknologinen kiri ole tapahtunut kokonaan oikeudenmukaisin keinoin. Vuonna 2016 tehdyn laskelman mukaan Yhdysvallat menettää vuosittain 600 miljardia euroa, koska Kiina muun muassa varastaa teknologiaa ja kauppasalaisuuksia sekä rikkoo räikeästi tekijänoikeuksia piraattituotteillaan.

–Käytännössä amerikkalaiset joutuvat myös siirtämään omaa teknologista osaamistaan Kiinaan vastineeksi siitä, että ne pääsevät maan markkinoille. Tähän ollaan kertakaikkisen kyllästyneitä, Helenius sanoo.

Turtiainen muistuttaa, että vaikka Kiina nyt sitoutuu ostamaan Yhdysvalloista nykyistä enemmän maataloustuotteita ja energiaa, näihin ongelmiin se ei pureudu millään lailla.

–Kiina ostaa Trumpin tyytyväiseksi, mutta todelliset ongelmat lakaistaan maton alle.