Suomen EU-jäsenmaksun alekausi vetelee viimeisiään. Vielä viime vuonna Suomen maksuasema Brysseliin maksettujen ja sieltä saatujen varojen suhteen oli asukasta kohti laskettuna paras kymmeneen vuoteen.
– Tänä vuonna palataan todennäköisesti normaaliin. Nettomaksuasema heikkenee. Se on ollut parina viime vuonna poikkeuksellisen hyvä, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen valtiovarainministeriöstä.
Normaalitaso tarkoittaa Kukkosen mukaan 1,9-2 miljardin euron suuruista kansallista maksuosuutta ja 1,3-1,5 miljardin euron verran Brysselistä maatalouteen, aluepolitiikkaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen saatavia EU-rahoja. Tuolla tasolla Suomen saanto Brysselistä on keskimäärin viime vuosina ollut.
Lähes 130 miljoonaa Britannian maksuhelpotuksiin
Erikoisuus Suomen maksuosuudessa on Britannian saamien maksuhelpotusten rahoittaminen. Viime vuonna Suomi maksoi 128 miljoonaa euroa tähän pottiin.
Iso-Britannia neuvotteli jäsenmaksuhelpotukset vuonna 1984 pääministeri Margaret Thatcherin johdolla. Britit perustelivat helpotusta sillä, että maa ei hyödy EU:sta yhtä paljon kuin maatalousmaat.
Sittemmin Saksa, Ruotsi, Hollanti, itävalta ja Tanska ovat neuvotelleet itselleen myös alennuksen. Ruotsi rahoitti viime vuonna brittien maksuhelpotuksia vain kolmasosalla Suomen potista, 47 miljoonan euron verran. Hollannin maksuosuus oli 70 miljoonaa euroa, Itävallan 26 miljoonaa euroa, Tanskan 171 miljoonaa euroa ja Saksan 325 miljoonaa euroa.
Brittien saama alennus vaihtelee vuosittain, mutta monimutkaisen laskukaavan perusteella laskettu helpotus tarkoittaa noin 75 prosentin alennusta maksuhelpotuksen saaneille maille.
– Kaikki alennuksen saavat maat ovat Suomea suurempia nettomaksajia. Suomi esimerkiksi sai EU:lta suurin piirtein miljoonan tarkkuudella saman verran kuin Ruotsi vuonna 2017, vaikka Ruotsi maksoi EU:n kassaan miljardin enemmän kuin Suomi, Kukkonen kertoo.
Menot sanelevat pitkälti tulot
Suomi keräsi vuonna 2017 EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Tullimaksut tilitetään suoraan EU:n kassaan, mutta Suomi saa pitää 20 prosenttia itsellään tullien kantopalkkioina.
Tullien kertymällä on merkitystä, sillä EU saa 15 prosenttia tuloistaan tullimaksuista. Vuositasolla summa on 20 miljardia.
EU:n budjetin tasapaino oli viime vuonna hyvä. Se sai enemmän esimerkiksi sakko- ja korkotuloja, sekä varsin suuren siirtyvän ylijäämän edelliseltä vuodelta. Myös rakenne- ja maataloustukiin liittyvien ennakkomaksujen palautuksia tuli tavanomaista enemmän.
EU:n rahoituksessa menot sanelevat pitkälti tulot.
– EU ei voi ottaa esimerkiksi velkaa menojen peittämiseksi, vaan täydentävällä bruttokansantuloon perustuvalla jäsenmaksuosuudella katetaan puuttuvat tulot, joita ei saada kerättyä alv-perusteisella jäsenmaksuosuudella ja tulleilla, Kukkonen selvittää.
Hän arvelee, että EU:n nykyisen rahoituskauden viimeisten vuosien budjetissa painottuvat isojen ohjelmien viimeiset maksatukset. Se nostaa jäsenmaiden maksuosuutta.
Brexit kasvattaa kaikkein maksuosuuksia
Suuremmalle miinukselle kääntyvässä Suomen nettomaksuasemassa ei vielä näy Britannian eron vaikutus.
– Lähtökohta on, että eroamisestaan huolimatta britit huolehtivat maksuosuutensa tämän rahoituskauden loppuun, ja myös sen jälkeen tähän rahoituskauteen liittyviin ohjelmiin, Kukkonen sanoo.
Miten Britannian viime vuonna EU:n kassaan maksaman 10,5 miljardin euron jäsenmaksun ja runsaan 3 miljardin euron tullimaksujen pois jääminen sen jälkeen paikataan, on vielä osittain päättämättä.
Brexitin jälkeisestä EU-budjetista jäsenmailla on monenlaisia mielipiteitä. Selvää on, että kaikkien maksuosuudet kasvavat.
Nettomaksajien kanta on, ettei lasku saa kasvaa kohtuuttomasti. Niitä on nykyisistä jäsenmaista 11.
Suomi on vauraana EU-maana nettomaksaja, mutta viime vuoden lukujen perusteella toiseksi pienin, kun nettomaksuasemaa arvioidaan osuutena bruttokansantulosta (0,12 prosenttia) tai asukasta kohti (50 euroa/asukas).
Suurimmat nettomaksajat ovat Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia).
Tullit iso tuloerä
Kun britit lähtevät EU:sta, lähtee EU:n tullituloista 3 miljardia euroa. Sen verran Iso-Britannia tilitti vuonna 2017 EU:n tullimaksuja sen jälkeen kun oli ensin vähentänyt 20 prosentin kantopalkkion.
Suuremman loven EU:n kassaan tuo se, että britit lopettavat EU.n jäsenmaksun maksamisen. Vuonna 2017 se oli 10,5 miljardia.
Saksa tilittää eniten tullimaksuja Brysselin kassaan: 4 miljardia euroa. Merenkulkumaat Hollanti (2,5 miljardia euroa) ja Belgia (2,1 miljardia euroa) olivat myös isoja tullimaksujen kerääjiä.