Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähetemäärä on kasvanut Lapin sairaanhoitopiirissä tänä vuonna räjähdysmäisesti.
Lähetteiden määrä kasvoi koko sairaanhoitopiirin alueella tammi-elokuussa 29 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lasten- ja nuorisopsykiatrian muualta ostetun laitoshoidon määrä on noin kaksinkertaistunut.
Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaava ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros sanoo, että työntekijät ovat nyt todella ahtaalla. Kasvaneet potilasmäärät hoidetaan entisellä työntekijämäärällä.
Esimerkiksi nuorten psykiatrian avohoidossa oli Rovaniemellä tammi-syyskuun aikana 73 perhettä yhtä hoitajaa kohti. Nuoria oli 443 ja hoitajia on yhteensä kuusi.
Nuorisopsykiatrin poliklinikalle on tällä hetkellä kiireettömissä tapauksissa 3–5 kuukauden jonot. Läheskään kaikki kuntien lähetteet eivät johda hoitoon psykiatrisella puolella. Lähete palautetaan kunnalle, jos esimerkiksi katsotaan, että kunnan psykologilta tai perheneuvolasta voisi löytyä potilaalle apua.
Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on noussut selvästi koko maassa. Lasten ja nuorten psykiatrian osastonhoitaja Tiina Alasaari arvelee, että osasyynä on avun hakemisen kynnyksen madaltuminen.
–Mielenterveyshäiriöiden stigma on vähentynyt. Nuoret myös saavat netistä aiempaa enemmän tietoa ja tunnistavat ongelmansa helpommin.
Alasaaren mukaan lastenpsykiatrian tyypillisin asiakas on ylivilkas pikkupoika, jolla saattaa olla esimerkiksi käyttäytymisongelmia. Nuorten puolella taas tyypillinen asiakas on masennus- tai ahdistusoireista kärsivä, usein itsetuhoinen teinityttö.
Lasten hoitojaksot ovat tavallisesti lyhyitä, ja niissä on kyse ensisijaisesti lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemisesta. Olennaista on auttaa vanhempaa pärjäämään lapsen kanssa ja ymmärtämään tätä.
Teini-ikäisillä asiat ovat usein jo pahasti solmussa siinä vaiheessa, kun nämä päätyvät erikoissairaanhoidon asiakkaiksi. Psykoottisia oireita on kuitenkin vain harvoilla.
Tällä hetkellä tahdosta riippumatonta hoitoa tarvitsevat nuoret lähetetään Ouluun, tai erityistapauksissa Kuopioon tai Tampereelle. Blanco Sequierosin mukaan olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna paljon parempi, että nuorille voitaisiin antaa tahdosta riippumatonta hoitoa myös Rovaniemellä.
Sen onnistuminen vaatisi kuitenkin aikuispsykiatrian osaston muuttamisen Muurolasta kaupungin keskustaan.
Läheteruuhkaan ja sen viestimiin ongelmiin ollaan tarttumassa erilaisilla keinoilla.
Ensi vuodeksi on suunnitteilla esimerkiksi pilottina toimiva taitovalmennus-ryhmä Rovaniemen Lyseonpuiston lukiolle. Siinä psykiatrian työntekijä opettaa terveydenhoitajan tai kuraattorin parina valituille nuorille erilaisia elämänhallintataitoja. Jo käynnissä oleva Varhain-toiminta laajenee ensi vuonna useammille kouluille. Kyse on psykiatrian puolen tarjoamasta konsultointiavusta.
Suunnitteilla on myös strukturoitu malli, jonka avulla esimerkiksi terveydenhoitajien on aiempaa helpompi arvioida, tarvitseeko nuori psykiatrian palveluja.
Kasvua kolmannes
Lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä nousi Rovaniemellä tammi-elokuussa 31 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Nuorisopsykiatrian puolella nousua oli 39 prosenttia, lastenpsykiatrian puolella 19 prosenttia.
Kustannukset ovat nousseet kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Nousu johtuu muualta ostetun laitoshoidon eli yleensä tahdosta riippumattoman hoidon lisääntymisestä.
Osastohoidossa olleiden nuorten määrä lisääntyi Lapissa kymmenellä prosentilla. Noin puolet hoidettavista nuorista on rovaniemeläisiä, puolet tulee muualta Lapista.
Osastopaikat ovat täynnä ja kasvu johtuu enimmäkseen hoitojaksojen lyhentymisestä.
918 hoidettavaa
Koko sairaanhoitopiirissä psykiatrian avohoidossa oli tammi-syyskuun aikana 918 lasta ja nuorta. Viime vuonna samaan aikaan hoidossa oli 799 nuorta. Laskutettuja käyntejä on ollut tänä vuonna 8 126, viime vuonna 6 903.
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä kasvoi koko maassa 10 % vuosina 2016–2017.
Lasten ja nuorten puolen psykiatriapotilaiden määrä on kasvanut myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kasvu on kuitenkin ollut selvästi vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Psykiatrian ylilääkäri Jyri J. Taskila arvelee syyksi sitä, että Länsi-Pohjassa on keskitytty jo pitkään ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Länsi-Pohjassa noudatetaan niin sanottua avoimen dialogin hoitomallia, jota on kehitelty alueella jo 1980-luvulta asti. Se tarkoittaa, että ongelmista kärsivää lasta ei välttämättä tuoda psykiatrian poliklinikalle, vaan psykiatrian ammattilainen kutsutaan paikan päälle esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin. Terveydenhoitaja tai koulukuraattori voi ottaa yhteyttä huomatessaan, että joku lapsista tarvitsee apua. Lähetettä ei tarvita.
Varhaisen puuttumisen mallilla ongelmiin tartutaan siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä pieniä. Taskilan mukaan malli vaatii usein hoidon alkuvaiheessa enemmän resursseja. Hän kuitenkin uskoo, että sen avulla on pystytty ehkäisemään ongelmien kärjistymistä ja sitä kautta esimerkiksi vähentämään nuoren tarvitsemia psykiatrikäyntejä. Meri-Lapin lyhyet välimatkat varmistavat, että työntekijöiden liikkuminen ei vie kohtuuttomasti aikaa.
Länsi-Pohjan malli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Tällä hetkellä mallin hyödyntämistä tutkitaan ainakin Iso-Britanniassa ja Italiassa.