Taas se kiukuttelee.
Nauraminen saattaa auttaa, vinkkaa Kasvatuspuntari-kampanja. Nauraminen lapsen kanssa, ei lapselle.
Syvä hengitys voi tuoda helpotusta. Se saattaa olla viimeinen konsti juuri silloin, kun aikuinen on vähällä lyödä tai tukistaa lasta.
- Syvä hengittäminen on keino siihen hetkeen, kun hermo on jo mennyt. Se tasaa verenpainetta, lievittää stressiä ja rauhoittaa mieltä, sanoo kampanjan suunnittelija Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.
Ennen kuin aikuisen hermo on mennyt, on vielä paljon tehtävissä.
- Nopeita keinoja on valitettavasti aika vähän. Hyvä on pyrkiä ennakoimaan, esimerkiksi siten, että varataan lähtiessä lapselle aikaa lopettaa leikkinsä, opastaa Matikka.
"Käyn muualla karjaisemassa"
Naurun toimivuudesta tietää jotain naurun ammattilainen. Siskonpeti-sketsisarjassa mukana oleva näyttelijä Sanna Stellan kertoo, että kerran poikansa kiukutellessa hän ryhtyi pelleilemään oikein kunnolla. Poika ei lopulta pystynyt olemaan nauramatta ja sanoi: Äiti, sinä löysit naurun minusta!
– Minusta paras eväs, jonka lapselle voi antaa, on itselleen nauramisen taito. Itsekin teen pilkkaa itsestäni, sanoo Stellan.
– Ironia on vaikea laji, ihan pieni lapsi ei sitä ymmärrä. Itseensä kohdistuvan ironian lapsi kokee häpäisynä, huomauttaa Johanna Matikka.
Aina ei ongelmatilanne hoidu helposti.
- Joudun välillä lähtemään pois tilanteesta, käyn karjaisemassa muualla. Kerron lapselle, miltä minusta tuntuu: nyt olen raivona, en sinulle mutta tälle tilanteelle, kertoo Stellan.
Stellan ja muu Siskonpeti-ryhmä osallistuu kampanjaan sketsivideoilla. Ne ovat katsottavissa kampanjan kotisivuilla www.kasvatuspuntari.fi.
"Lapsen ymmärtämistä voi opetella"
Kasvatuspuntari-kampanja houkuttelee vanhempia kannustavaan kasvatukseen: kehumaan, kiittämään, rohkaisemaan lasta.
Lohdutus on tärkeää, kun lapsi on surullinen tai suuttunut. Kiukutteluun on jokin syy, jonka lapsi joutuu kohtaamaan.
- Meidän aikuisten pitää sanoittaa lapsen tunteet ja auttaa häntä käsittelemään niitä, sanoo psykologi Suvi Laru Väestöliitosta.
- Lapsen ymmärtäminen on taito, jota voi opetella. Menet sen lapsen tasolle, otat katsekontaktin. Ymmärrät, tai edes yrität ymmärtää, sanoo Laru.
Kuritusväkivalta on Suomessa ollut lailla kiellettyä jo yli 30 vuotta, ja suomalaisten asenteet ovat tasaisesti muuttuneet kurittamiselle kielteisemmiksi. Kasvatuspuntari-kampanja pyrkii siihen, että myös henkinen väkivalta – uhkailu, haukkuminen, pelottelu, kiristäminen – jäisi taakse.
Kasvatuspuntari-kampanjassa ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto, Väestöliitto, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Emma & Elias -avustusohjelma.
www.kasvatuspuntari.fi
Vähemmän äksyilyä, enemmän iloa
- Anna lapselle oikeus kiukkuun. Jos silmäpako sukkahousussa voi olla aikuiselle hetken aikaa katastrofi, miksei lasta saisi harmittaa se, että lempihousut ovat pesussa?
- Hämää pienen huomio toisaalle. Pientä lasta kiukuttava asia voi unohtua, kun houkuttelet hänen huomionsa pois pettymyksestä johonkin mukavaan.
- Näytä hyvää esimerkkiä. Itsehillintä opitaan mallista.
- Järjestä arki toimivaksi. Huolehdi siitä, että lapsi saa riittävästi unta ja huomiota ja että ruokaa on tarjolla ennen kuin nälkä tekee kiukkuiseksi.
– Jos kiukku iskee, pysy itse rauhallisena. Älä provosoidu.
– Huomioi lasten luonne-erot. Temperamenttisemman lapsen kanssa tarvitaan enemmän kärsivällisyyttä.
- Hautaa rangaistukset. Muista, että vahinkoja sattuu kaikille.
Helsinki
Suomi kielsi kuritusväkivallan lailla toisena maana maailmassa, vuonna 1984. Ensimmäisenä ehti Ruotsi.
- Asenteet Suomessa ovat kuitenkin muuttuneet hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa, toteaa Suomen Unicefin viestintäjohtaja Jussi Kivipuro.
Suurin osa lasten kotona kokemasta väkivallasta perustellaan vielä nykyäänkin kasvatuksellisilla syillä.
- Tiedämme kuitenkin, että väkivalta on aina haitallista. Sen käyttämisestä lapsi oppii vain, että ylivalta voittaa – ja sitä emme varmaankaan tahdo, sanoo psykologi Suvi Laru Väestöliitosta.
Väkivallan jäljet ovat pitkät. Lapsuuden väkivaltakokemukset vaikuttavat sekä mielenterveyteen että rikollisuuteen.
- Rikoksista tuomittujen taustalla on melkein poikkeuksetta lapsuusajan kaltoinkohtelua, muistuttaa Kasvatuspuntari-kampanjan suunnittelija Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.
Tähän mennessä 49 maata maailmassa on kieltänyt kuritusväkivallan lailla. Kielto puuttuu vielä muiden muassa Britannian ja Ranskan lainsäädännöstä.