Yhteydenotto TE-keskuksen työnvälitykseen, kotoisammin työkkäriin, ei ole tae työpaikan löytymisestä. Tämä on ollut monella ihmisellä pitkään tuntuma, mutta nyt tämän ajatuksen tueksi on myös tutkittua tietoa.
Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran laaja työelämätutkimus "Uuden työn valmiudet ja reitit" on varsin karua luettavaa julkiselle työvälitykselle. Tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia on päätynyt työhönsä julkisten työnvälityspalveluiden kautta (Yle 21.3.).
Joulukuussa tehty kysely vaikuttaa luotettavalta. Mielipidettä kysyttiin 5000 suomalaiselta eli otos oli varsin laaja. Esimerkiksi puoluekannatusmittauksissa otokset ovat yleensä selvästi pienempiä.
Parhaiten töitä saa olemalla itse aktiivinen. Hakemalla oma-aloitteisesti avoinna olevaa työpaikkaa, työllistyi 23 prosenttia. Lähes yhtä paljon, 20 prosenttia vastaajista, kertoo lähestyneensä itse työnantajaa ja saaneensa sillä tavalla työpaikan. Saman verran oli niitä, joille tarjottiin työtä.
Yksitoista prosenttia siirtyi uusiin tehtäviin työpaikan sisällä.
Sitran tutkimuksen luulisi herättelevän päättäjiä. TE-keskukset ovat selvästi epäonnistuneet ydintehtävässään. Ilmeisesti varsinainen työnvälitystoiminta hukkuu valtavaan määrään byrokratiaa. Koneisto pyörii, mutta ainakin Sitran tutkimuksen perusteella laihoin tuloksin.
Työttömälle työnhakijalle viesti on myös selvä. TE-keskusten palvelun varaan ei voi heittäytyä. Olennaista on, että on itse aktiivinen työpaikan haussa. Kukaan ei tule kotoa hakemaan.
Työnantajatkaan eivät taida uskoa työvoimaviranomaisten kykyyn löytää yritykselle osaavaa ja pätevää työväkeä. Yritykset hakevat työntekijöitä suoraan, ilman TE-toimistojen apua.
Työnvälitykselle ja myös ammattiyhdistysliikkeelle tuo lisää haasteita työelämän murros. Pitkien ja pysyvien työurien rinnalle on tullut työ, jota tehdään pieninä palasina eri yrityksissä. Sitra arvioi aiemmin, että 35 prosenttia on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita. Niissä työskentelee jo noin 800 000 suomalaista.
Sitran tutkimus antaa virtaa niille, jotka kaipaavat työnvälitykseen uusia toimijoita ja lisää kilpailua. Kansakunnan menestyksen kannalta on olennaista, että työnhakija ja työn tarjoaja kohtaavat mahdollisimman nopeasti. Kaikesta päätellen työnvälitys ei ole pysynyt mukana työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa.