Kesällä 2015 aloitetun Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjauksen piti valmistua joulukuuhun 2017 mennessä. Joka vuosi työn alla on ollut yksi laitoksen kolmesta yksiköstä, tänä vuonna ykköskoneisto.
–Kullekin koneelle oli suunniteltu 21 viikon korjausaika heinäkuusta lähtien. Kun kakkoskoneistoa purettiin vuonna 2015, turbiinin akselista löytyi säröjä, korroosiovaurioita. Kaikki akselit päätettiin uusia, kertoo peruskorjauksesta vastaava projektipäällikkö Jukka Hahka Kemijoki Oy:stä.
Akselit ovat kymmenmetrisiä ja painavat 50 tonnia.
–Tilausaika on pitkä. Akselit valmistetaan ulkomailla. Kakkoskoneistoon tehtiin väliaikainen korjaus. Kolmos- ja ykköskoneistojen peruskorjausten yhteyteen uudet akselit ehtivät, mutta kakkoskoneen akselin vaihtoon tarvitaan vuonna 2018 noin 14 viikkoa heinä-elokuusta lähtien, Hahka selvittää.
Alun perin Kemijoki Oy arvioi koko kolmivuotisen korjaushankkeen maksavan yhteensä 13 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvavat yllätysvian varaosa- ja työkustannusten vuoksi. Hahka ei vielä osaa sanoa loppusummaa.
Yhden koneen läpi voi kulkea vettä maksimissaan noin 360 kuutiota sekunnissa ja siten koko laitoksen läpi 1080 kuutiota.
Viime viikolla yhtiö joutui avaamaan tulvaluukkuja ohijuoksutuksiin, koska vedenvirtaama oli yli tuhat kuutiota sekunnissa.
–Se oli niillä rajoilla, että olisiko kolmekaan konetta riittänyt, ja nyt niistä yksi oli vielä remontin takia poissa pelistä, Hahka sanoo.
Ykköskoneiston peruskorjaus alkoi viime viikon alussa.
–Ylempänä Lapissa on ollut melkoisen sateista. On poikkeuksellinen tilanne, että heinäkuussa Kemijoessa on näin paljon vettä. Ounasjokea pitkin vesi pääsee kulkemaan vapaasti. Itä-Lapissa Kemijärven säännöstelyllä pystyy jonkin verran rajoittamaan.
Kevättulvat kestivät tänä vuonna harvinaisen myöhäiseen viileän kevään ja alkukesän vuoksi. Kemijoen tulva päättyi vasta kesäkuun puolivälissä.
–Rovaniemeltä alaspäin virtaama on ollut viime viikon alussa yli tuhat kuutiota sekunnissa. Huollon alkaessa virtaamat olivat tavallista suurempia, elettiin yhä kevättulvan häntää. Koko Kemijoen valuma-alueelle tuli kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa vielä saderintamia, jotka nostivat tulovirtaamia Ounasjoen ja Kemijoen alueella, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela .
–Kemijärvi on ollut vielä ylhäällä, kuoppaa ei ehtinyt syntyä, joten järven säännöstelyllä ei ole voitu Kemijoen virtaamia hillitä.
Sateita on saatu Taivalkosken voimalaitoksen ensimmäisen huoltoviikon aikanakin.
–Tulovirtaamat lähtivät uuteen nousuun. Toistaiseksi ennusteet näyttävät siltä, ettei suuria sateita ole tulossa. Virtaamat lähtevät todennäköisesti laskuun heinäkuun loppua kohti, Poikela arvioi.
–Viime vuonnakin oli sateista. Myös silloin jouduttiin vettä juoksuttamaan voimalaitoksen remontin aikana. Normaalisti kesällä virtaama on 500 kuutiota sekunnissa. Se menee hyvin laitoksen kahdesta koneesta läpi.
Vuosi sitten heinäkuun ensimmäisen kymmenen päivän aikana Kemijoen alueella satoi saman verran kuin yleensä kuukaudessa.
Varoituspillit huutavat noin minuutin siitä lähtien, kun voimalaitoksen ohjaus alkaa avata tulvaluukkua.
–Minuutin jälkeen luukku lähtee aukeamaan. Aikoinaan on katsottu, että tämä riittää vesillä olijoiden poistumiseen alueelta, Heikki Poikela kertoo.
Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella on sata metriä kalastuksen kieltoaluetta. Niille veneilijöillä ei ole asiaa koskaan, joten aivan lähellä luukkuja ei kenenkään pitäisi ollakaan.
Hyöty kasvaa, riski pienenee
Taivalkoski on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Se tuottaa vuodessa keskimäärin 537 gigawattituntia energiaa. Määrä vastaa noin 29000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.
Rakennettu 1972–76.
Putouskorkeus 14,5 metriä.
Peruskorjauksessa uusitaan turbiinien juoksupyörät vesinapaisiksi. Tämä pienentää öljyvahinkoriskiä merkittävästi sekä parantaa hyötysuhdetta, koska samasta vesimäärästä saadaan enemmän sähköä. Tulva-aikana turbiinien läpi voidaan ajaa entistä suurempia vesimääriä, jolloin ohijuoksutettavan veden määrä pienenee.